LL Nelli Kalliomaan väitöstutkimuksessa osoitettiin, että ihmisen papilloomavirus saattaa siirtyä molemmista vanhemmista vastasyntyneeseen lapseen jo raskauden ja synnytyksen aikana. Lisäksi HLA-G-geeneillä osoitettiin olevan merkitystä HPV-infektion ilmenemisessä.

Ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) -infektio on yksi yleisimmistä seksivälitteisesti tarttuvista taudeista. On arvioitu, että jopa yli 80 prosenttia seksuaalisesti aktiivisista ihmisistä saa HPV-infektion elämänsä aikana. Erilaisia HPV-virustyyppejä tunnetaan yli 200.

– Viime aikoina on kuitenkin tunnistettu myös ei-seksivälitteisiä HPV:n tartuntareittejä, kuten perheen sisäinen, vanhemmasta lapseen tapahtuva tartunta, mutta näistä tiedetään vielä hyvin vähän, Kalliomaa kertoo tiedotteessa.

Kroonisella eli pitkittyneellä HPV-infektiolla on todettu olevan merkittävä rooli useiden syöpien, erityisesti kohdunkaulan ja suunielusyövän, kehityksessä. Kohdunkaulan syöpää pyritään ehkäisemään sekä seulonnalla että HPV-rokotuksella. Suomessa HPV-rokote tarjotaan ensisijaisesti kaikille 10–12-vuotiaille tytöille ja pojille.

Edelleen on epäselvää, miksi joillakin ihmisillä genitaali- tai suun alueen HPV-infektio kroonistuu ja etenee syövän esiasteiden kautta syöväksi, kun taas suurimmalla osalla HPV-infektio parantuu itsestään elimistön oman puolustusjärjestelmän ansiosta.

– Lisää tietoa tarvitaan erityisesti geneettisistä ja elimistön puolustautumisjärjestelmään vaikuttavista tekijöistä, jotka vaikuttavat HPV-infektion kroonistumiseen ja mahdolliseen syövän kehitykseen. HLA-G eli Human leukocyte antigen G on niin kutsuttu ihmisen kudostyyppimolekyyli, joka vaikuttaa elimistön puolustautumiskykyyn taistella viruksia ja bakteereja vastaan. Tästä syystä HLA-G-geenien eri variaatioiden vaikutusta HPV-infektion taudinkulkuun on kiinnostava tutkia, väitöstutkija Kalliomaa kertoo.

Kalliomaan väitöskirjatutkimukseen sisällytettiin suomalaisen HPV-perhetutkimuksen (Finnish Family HPV Study) 319 äitiä, 132 isää ja heidän 321 vastasyntynyttä lastaan. HPV-näytteet kerättiin vanhemmilta äidin raskausaikana ja vastasyntyneiltä heti syntymän jälkeen. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta määritettiin myös HLA-G-geenien tarkat variaatiot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko HPV tarttua äideistä ja isistä heidän vastasyntyneisiin lapsiinsa ja vaikuttaako HLA-G geenit HPV-infektion luonnolliseen taudinkulkuun.

Tutkimuksen tuloksena vastasyntyneistä lapsista löydettiin samoja HPV-tyyppejä kuin heidän äideistään ja isistään. Tiettyjen HLA-G-geenivariaatioiden osoitettiin lisäävän isän genitaalialueen HPV-infektioriskiä, kun taas toiset geenivariaatiot osoittautuivat suojaavan suun HPV-infektiolta ja infektion kroonistumiselta. HLA-G näytti vaikuttavan myös isästä lapseen tapahtuvaan HPV-tartuntaan.

Yhtenäiset HPV-tyypit vanhemmilla ja lapsilla viittaa siihen, että HPV voi siirtyä molemmista vanhemmasta lapseen jo raskauden tai synnytyksen aikana. Kuitenkin isän roolista vastasyntyneen lapsen HPV-tartunnassa tarvitaan vielä lisää tietoa.

– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että suurin osa vastasyntyneiden HPV-infektioista parantuu itsestään muutamassa kuukaudessa. Tulevaisuudessa on kuitenkin tärkeää selvittää, mikä on varhaislapsuuden HPV-infektion vaikutus yksilön riskiin saada HPV-välitteinen syöpä myöhemmällä iällä. Tulevaisuudessa lisääntyvä tutkimustieto aiheesta voi jopa mahdollisesti muuttaa rokotusohjelman HPV-rokottamisikää, Kalliomaa toteaa.

– Tämä tutkimus on tietääksemme ensimmäinen, joka osoittaa, että HLA-G saattaa vaikuttaa isän HPV-infektion ilmenemiseen ja hänen vastasyntyneen lapsensa riskiin saada HPV-tartunta. Tulevaisuudessa HLA-G-geenien avulla voisi tunnistaa ne yksilöt, jotka ovat erityisessä riskissä HPV-infektion kroonistumiselle ja edelleen pahalaatuisen taudin kehittymiselle, mutta lisätutkimuksia tämän suhteen tarvitaan vielä paljon, toteaa Kalliomaa.

Kalliomaa esittää väitöskirjansa Host genetic factors and human papillomavirus transmission and infection outcomes among family members julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10).

Vastaväittäjänä on tohtori Kate Cuschieri (University of Edinburgh, Skotlanti) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.

Väitöskirja yliopiston on julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)