Suomen teleyritysten investoinnit ja uusien toimijoiden tulo Suomen laajakaistamarkkinoille vauhdittivat kiinteiden nettiyhteyksien saatavuuden kasvua viime vuoden aikana. Syyskuun lopussa nopea, maksimilatausnopeudeltaan vähintään satamegainen kiinteä yhteys oli saatavilla 78 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Kaupunki- ja maaseutualueiden välillä oli kuitenkin edelleen suuria saatavuuseroja.

Määrä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 lopussa. Yhden gigan verkon saatavuus parani kuusi prosenttiyksikköä ja kattoi 71 prosenttia kotitalouksista. Maksiminopeudella tarkoitetaan yhteyden nopeutta, joka on käyttäjän saatavilla ainakin osan ajasta.

Nopea kiinteä laajakaistayhteys on toteutettu ensisijaisesti valokuituverkolla, vaikka kaapelimodeemiverkotkin ovat suhteellisen kattavia etenkin kaupungeissa. Syyskuun lopussa valokuituverkkoa oli saatavilla 61 prosentilla Suomen kotitalouksista. Valokuidun saatavuus kasvoi vuoden 2022 lopusta yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Eniten valokuitusaatavuus lisääntyi Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa, joissa kotitaloussaatavuus kasvoi 19 prosenttiyksikköä Etelä-Pohjanmaalla ja 17 prosenttiyksikköä Pohjois-Karjalassa. Myös Kainuussa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla saatavuus kasvoi yli kymmenen prosenttiyksikköä.

Nopeat kiinteät yhteydet ovat parantuneet teleyritysten tekemien valokuituinvestointien sekä Suomen markkinoille tulleiden uusien valokuitutoimijoiden myötä.

– Useat suuret yritykset raportoivat Traficomille merkittävästi aiempaa laajemmasta verkkosaatavuudesta. Viime vuosien investoinnit rakentamiseen ovat tuoneet paljon lisää valokuituyhteyksiä kotitalouksien ja yritysten saataville, kertoo erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi tiedotteessa.

Julkisella tuella valmistuneita verkkoja on otettu käyttöön markkinaehtoisen rakentamisen ulkopuolisilla alueilla. Osa saatavuuden muutoksista selittyy myös yritysten tarkentuneella raportoinnilla ja tilastointiin liittyvien määritelmien yhdenmukaistamisella.

Suomen ympäristökeskus SYKE on jakanut Suomen seitsemään eri alueluokkaan. Luokat perustuvat muun muassa valtakunnallisiin tietoihin väestöstä, työvoimasta, työmatkoista ja rakennuksista. SYKE:n alueluokituksella on mahdollista vertailla laajakaistaverkon saatavuuden alueellisia eroja kuntajakoa tarkemmalla tasolla. SYKE:n kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan kaupunkimaisilla alueilla nopea kiinteä laajakaistayhteys oli saatavilla vuoden 2023 syyskuun lopussa 86 prosentilla kotitalouksista. Maaseutumaisilla alueilla saatavuus oli selvästi heikompi, vain 53 prosenttia kotitalouksista.

Kaupunki ja maaseutu voidaan jaotella vielä pienempiin alueisiin. Sisemmällä kaupunkialueella sadan megan verkko kattoi peräti 92 prosenttia kotitalouksista, harvaan asutulla maaseudulla 42 prosenttia. Eniten verkot olivat laajentuneet maaseudun paikalliskeskuksissa, joissa saatavuus kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä. Myös ydinmaaseudulla kasvua tuli kahdeksan prosenttiyksikköä.

Traficomin teleyrityksiltä keräämät kiinteän verkon saatavuustiedot on kerätty Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) maantieteellisten suuntaviivojen mukaisesti. Yhteisillä suuntaviivoilla halutaan seurata muun muassa erittäin suuren kapasiteetin (VHCN, Very High Capacity Network) kiinteän verkon saatavuutta ja kasvua.

Suomessa valokuituverkot täyttävät erittäin suuren kapasiteetin kiinteän verkon määritelmät eli Suomessa VHCN-saatavuus oli syyskuun lopussa 61 prosentilla kotitalouksista. Traficom kerää teleyrityksiltä tietoja digitaalisen infrastruktuurin rakentamisesta ja digitaalisten palvelujen kehittymisestä kartoittaakseen viestintäverkkojen nykytilaa ja ennakoidakseen tulevaisuuden tarpeita.

Traficomissa saatavuudella tarkoitetaan laajakaistayhteyttä, joka on rakennettu valmiiksi, tai joka on rakennettu esimerkiksi loppukäyttäjän tontin rajalle ja vaatii pientä lisärakentamista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)