Vuosi käyntiin tietokirjoilla
Kustantajien kirjaluetteloiden selaileminen, vaeltelu kirjakaupoissa ja kirjastoissa saa aikaan inspiroituneen olon. Kaikkiaan Suomessa ilmestyy vuosittain runsaat 6 000 tietokirjaa kun mukaan luetaan tutkimukset, opaskirjat ja oppikirjat. Tietoa on todella tarjolla ja se voi auttaa löytämään eväitä uuteen vuoteenkin.
Kansien väliin pakatut sanat ovat parhaimmillaan kuin keskustelua ja vastauksien löytämistä kysymyksiin, usein sellaisiin, joita ei ole huomannut edes esittää. Erityisen paljon vastauksia kaivataan elämän murroskohdissa, joten kirjalle kannattaa aina antaa mahdollisuus.
Kustantaja Johnny Kniga tiivistää kirjallisuuden kustannusohjelmansa tulevalle vuodelle sisältävän ”elämän suuria kysymyksiä ja teemoja, kuten sota ja rauha, pelko ja rakkaus sekä syrjäytyminen ja hyvinvointi”. Siinä sitä jo onkin elämisen koko kirjo.
Kooste 36 kustantajan tietokirjatarjonnasta esittelee noin sata eri aihetta, joita käsitellään yli tuhannessa kevään aikana ilmestyvässä uutuuskirjassa. Eniten on tarjolla muistelmia ja elämäkertoja. Monet niistä julkisuudessa ja julkisuudesta elävien ihmisten välitilinpäätöksiä elämänsä kulusta. Historian henkilöitä tutkitaan aina myös lisää ja uusista näkökulmista, heistä löydetään uutta ja yllättää kerrottavaa. Tämä kirjallisuudenlaji kiinnostaa aina.
Elämäkertakirjallisuuden voisi ajatella liittyvän jollain tavalla elämäntaitoon, ja kirjoja niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin julkaistaan aina. Yhtä suosittua luettavaa elämäntaitokirjojen kanssa ovat kovaa tiedettä edustavat juridiikka ja bisneskirjallisuus.
Voisi kuvitella, että sota-aiheet, ääriliikkeet, ilmastodystopiat ja tuhofantasiat olisivat edustettuina laajemmin myös tietokirjallisuudessa, mutta ei, niitä käsitellään yllin kyllin kaunokirjallisuudessa.
Viimeisin Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilaama, Taloustutkimuksen tekemä Suomi lukee -tutkimus on selvittänyt yli 1 500 suomalaisen arviot siitä mitä he aikovat ostaa ja lukea. Kun kirjallisuus nykyisin on myös digitaalista eli sähkö- ja äänikirjallisuutta, selvisi tutkimuksessa sekin, että vaikka äänikirjoina kuunnellaan eniten viihdekirjallisuutta, on sähkökirjoissa suosituinta tietokirjallisuus.
Tietokirjallisuudessa ei näytä olevan uudelle vuodelle tunnistettavaa ajan henkeä. Sen sijaan kirja-alennusmyyntien lumovoima, joka valtaa ihmiset aina vuoden alkajaisiksi, todistaa, että kirja on yhtä kiinnostava vanhana kuin uutuutenakin.
PISA-tutkimus saa toivottavasti isät ja äidit tarttumaan kirjaan: lukemisen esimerkki on lapsille paras kannustin.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)




















