Misteli (Viscum album) on elintavoiltaan kiinnostava, ainavihanta pensas, joka kasvaa puoliloisena puiden oksilla. Meillä sitä on löydetty vasta vuodesta 2016 lähtien, ja vain Varsinais-Suomesta.

Turun yliopiston luonnontieteellisen museon tutkijat Jouni Issakainen ja Kati Pihlaja ovat kartoittaneet lajia harrasteenaan nyt kuutisen vuotta. Työssä ovat yleisön havainnot olleet suureksi avuksi. Päivitetyt tulokset on julkaistu Lutukka-nimisessä kasvitieteellisessä verkkojulkaisussa (www.luomus.fi/fi/lutukka) joulukuun lopussa.

Misteliä löytyi Mynämäen ja Sauvon väliseltä rannikkoseudulta parista sadasta paikasta, yhteensä lähes 1 500 pensasta. Useimmat pensaat lienevät levinneet lintujen mukana 2010-luvulla, tuntemattomasta paikallisesta emokasvustosta. Ulkosaaristoon vaikuttaa tulleen niukkaa lintulevintää suoraan Virosta.

Lisäksi huomattiin, että tuntematon henkilö on viime vuosina levittänyt misteliä matalalla oleviin puiden oksiin, esimerkiksi markettien pihoille. Ihmiset ovat myös keränneet misteliä omaan käyttöönsä. Misteliä ei ole luokiteltu Suomessa rauhoitetuksi eikä häädettäväksi, mutta sen luvaton kylvö tai katkominen toisen maalla on laitonta.

Misteli leviää luontaisesti lintujen, etenkin rastaiden avulla. Ulostettu siemen liimautuu lehtipuun oksaan, itää ja alkaa imeä puusta vettä. Vaikutus isäntäpuulle on kuitenkin vähäinen. Misteli on pikemmin kiinnostava lisä lajistoomme kuin haittalaji. Mistelin leviämistä pohjoiseen rajoittaa taimen kylmänarkuus ensimmäisenä talvenaan.

Ilmaston lämmetessä leviävät Suomessa misteliä paljon haitallisemmat ja vaikeammin tunnettavat lajit. Niiden seurantaan tarvitaan pitkäjänteistä ammattityötä. Tutkijat ovat huolissaan siitä, että Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa on kotimaisten eläin-, kasvi- ja sienilajien tuntijoiden virat jätetty eläkkeelle lähtöjen yhteydessä jo vuosia täyttämättä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)