Kiivi on tuttu ja arkinen hedelmä jokaiselle suomalaiselle. Alun perin harvinaisesta ja eksoottisesta hedelmästä tuli toisen maailmansodan jälkeen tuttu näky monessa pohjoismaalaisessa ruokakaupassa.

Kiivi on alun perin Kiinasta kotoisin ja sitä alettiin viljellä kaupalliseen käyttöön Uudessa-Seelannissa 1900-luvun alussa. Alun perin kiivihedelmää kutsuttiin kiinalaiseksi karviaiseksi.

Kiivihedelmän nimi periytyy lentokyvyttömältä maassa luonnonvaraisena elävältä kiivilinnulta, jonka nähdään pullealta ulkomuodoltaan ja väriltään muistuttavan hedelmää.

Kiina ja Uusi-Seelanti ovat maailman kiivituotannon kärkeä. Ylivoimaisesti suurin tuottaja on nykyään kuitenkin Kiina.

Kiiviä viljellään ympäri maailman, ja Euroopassa suuria tuottajamaita ovat muun muassa Italia ja Kreikka. Nykyään kaupoistamme Suomessa löytyy vihreitä, keltaisia ja jopa punaisia kiivejä.

Uusiseelantilainen kiivi on Suomessa yleisesti tarjolla ja sen matka viljelmältä turkulaiseen lähikauppaan on pitkä ja monivaiheinen. Suurin osa uusiseelantilaisista kiivistä tulee Bay of Plentyn seudulta Pohjoissaaren keskialueilta Aucklandin miljoonakaupungin kaakkoispuolelta.

Seudun tuliperäinen maaperä, lämpimänkosteat kesät ja leudot talvet luovat alueella otolliset olosuhteet kiivin kasvulle. Jopa 80 prosenttia kaikesta maan kiivistä tulee tältä alueelta.

Kiivin kasvukausi on Uudessa-Seelannissa pitkä, jopa 240 vuorokautta, ja se alkaa köynnösten leikkaamisella kesä-elokuussa eli eteläisen pallonpuoliskon talvella.

Syksyllä maalis-toukokuussa kiivisadot korjataan lukuisten paikallisten ja vierastyöläisten voimin.

Sadonkorjuutyö on fyysisesti raskasta, ja päivittäiset keräysmäärät ovat usein satoja kiloja työntekijää kohden. Myös moni seikkailunhaluinen suomalainen nuori ja vähän vanhempikin on päätynyt kiivifarmeille sesonkityöhön.

Poiminnan jälkeen kiivit kuljetetaan rekalla pakkausasemalle. Pakkaushallissa hedelmät käydään läpi mahdollisten laatuongelmien varalta ja niihin lätkäistään tuottajan tarra. Tämän jälkeen ne pakataan laatikoihin ja ajetaan Taurangan kaupungin satamaan Tyynenmeren rannalle, jossa ne odottavat kuljetustaan.

Maailman suurimman kiivin markkinoijan ja ainoan globaalin uusiseelantilaisen kiivin viejän, Zespri International Limitedin, viestintäjohtaja Anna Cross kertoo, että kiivihedelmän tilauskuljetus Taurangan satamasta Uudesta-Seelannista Eurooppaan kestää heiltä nopeimmillaan 27 vuorokautta. Tavallisella rahtilaivalla reitti kestää 34 vuorokautta.

Crossin mukaan lähtevän laivan reitti kulkee ensin Tyynenmeren yli Panaman kanavalle, josta se jatkaa suoralla linjalla Atlantin ylittäen. Laivan määränpäänä on Zeebruggen satama Belgiassa, jossa lasti puretaan. Satamasta hedelmät toimitetaan tukkuihin ja vähittäismyyntiin ympäri Eurooppaa.

Kirpeä kiivi maistuu mainiona hedelmäsalaattina joulunakin. Kuva: Olya Solodenko

Kiiviteollisuus on Uuden-Seelannin puutarhatalouden suurin sektori. Viljelyskauden 2021–22 aikana kiiviä tuottivat vientiin lähes 3 000 kasvattajaa yhteensä noin 14 000 hehtaarin tuotantoalalta. Viennin arvo oli vuonna 2022 lähes kolme miljardia Uuden-Seelannin dollaria eli tämän hetken valuuttakurssilla noin 1,7 miljardia euroa.

Erityisesti viime vuosikymmenen puolella uusiseelantilaista kiiviteollisuutta on kurittanut kiivihedelmään iskevä bakteeritauti PSA, joka aiheuttaa muun muassa kasvin lakastumista. Viime vuosina kasvitauti on kuitenkin saatu hallintaan. Koronapandemian aiheuttama työvoimapula Uuden-Seelannin viljelysektorilla alkaa olemaan myös menneisyyttä, joten kasvua on senkin puolesta odotettavissa.

Zespri International Limitedin mukaan nousevat kustannukset ovat olleet viime aikoina kiivinviennin suurimpia haasteita. Kiivintuottajilla on lisäksi ollut pulmallinen viljelykausi Tyynellämerellä pyörivien hirmumyrskyjen ja niiden myötä normaalia alhaisempien satojen vaikutuksesta.

Kiivinviejä on kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen, sillä uusiseelantilaisen kiivin laadulle ja terveysvaikutuksille on heidän mukaansa markkinoilla vahva kysyntä jatkossakin.

K-Citymarket Kupittaan hedelmä- ja vihannesosaston vastaava Jenni Havia kertoo, että kiivihedelmää toimitetaan myymälään seitsemänä päivänä viikossa tukkuliikkeiden kautta.

Laadun varmistaminen tapahtuu vielä hyllytysvaiheessa, ja hedelmät tarkastetaan päivittäin useamman kerran.

Kiivit tulevat myymälään tällä hetkellä Uudesta-Seelannista, mutta Euroopan kesäkaudella hedelmiä toimitetaan myös Italiasta ja Kreikasta.

Havian mukaan kiivien kulutus vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan. Ihmiset ostavat kiivejä jostain syystä enemmän syksyllä, kun ilmat viilenevät. Keltaisen kiivin menekki on kasvussa. Sen kausi ei kestä koko vuotta ja sitä kysytään myös paljon silloin, kun sitä ei ole saatavilla.

Vihreän ja keltaisen kiivin ja luomuversioiden lisäksi Suomen markkinoille on tullut myös punainen kiivi. Havian mukaan uutuudet kiinnostavat kuluttajia enenevissä määrin, ja moni kokeileekin niitä innokkaasti.

Janne Heikkinen

Kirjoittaja on Uudessa-Seelannissa talvea paossa oleva toimittaja ja kansainvälisten suhteiden VTM.