Haritun alueen historia ulottuu keskiajalle saakka, mutta nykyiseen muotoonsa asuinalue on rakentunut vasta viime vuosikymmenien aikana. Alue liitettiin Turkuun 1939. Alueen rakentaminen aloitettiin 1940-luvulla ja sitä rakennettiin vaiheittain melko pitkään. Iso osa nykyisestä rakennuskannasta on 1990-luvulta.

Alueen katunimistössä on hyödynnetty paikallishistoriaa, mutta toinen merkittävä inspiraation lähde nimistölle on ollut maantieto. Niinpä Haritussa sijaitsevat muun muassa Kymenlaaksonkuja, Savonkatu, Varsinais-Suomenkatu ja Pohjanmaankatu. Viimeksi mainitun täyttä potentiaalia ei selvästikään ole täysin osattu hyödyntää, sillä kyseessä on umpikujaan päättyvä katu.

Myös Pohjoismaat näkyvät alueen katunimistössä vahvasti. Haritusta löytyy muun muassa Islanninkatu, Färsaartenkuja, Grölanninpolku ja Pohjoismaidenpolku.

Katujen nimet eivät varsinaisesti hengi nimiensä henkeä. Tanskankatu on yksi Haritun kaduista, mutta katu ei hengi Kööpenhaminan keskustan eläväisyyttä tai kuninkaallista arvovaltaa, joka luontevasti liittäisi kadun mielikuvissa maailman vanhimpiin monarkioihin lukeutuvaan maahan.

Se yhdistävä tekijä Tanskalla ja Haritusta löytyvästä kadusta on, että molemmat ovat omassa kategoriassaan melko pieniä. Tanskan pinta-ala on vain reilut 43 000 kilometriä. Tosin tähän lukuun ei lasketa Grölantia, joka on Tanskaan kuuluva itsehallintoalue.

Ilkka Lappi