Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet: Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla. Tuen lakkauttamisella on niiden mukaan kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Lakkauttamista on arvioitava uudelleen, arvioivat sekä työnantajat että työntekijäliitot.
Tuen lakkauttaminen pahentaisi KT:n, JAU:n, JUKO:n ja Sote ry:n mukaan naisvaltaisten alojen työvoimapulaa entisestään ja vaikeuttaisi lakisääteisten hyvinvointipalveluiden tuottamista.
Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä opetus- ja kasvatusaloilla, joissa osaajapula ja osaamisen kehittämisen tarve on suurinta. Ammattibarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat juuri lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat.
Kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat säädeltyjä, joten kelpoisuusehdot edellyttävät myös tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta.
Tuki on KT:n, JAU:n, JUKO:n ja Sote ry:n mukaan mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä. Ammatillinen aikuiskoulutus on mahdollistanut myös työvoiman siirtymän ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille.
KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt korostavat, että tuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallituksen työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa.
Aikuiskoulutustuen käyttäjistä yli puolet on alle neljäkymmentävuotiaita ja vain 16 prosenttia on ylemmän korkeakoulutuksen saaneita. Valtaosalle tuen käyttäjistä ehtii kertyä runsaasti työvuosia. Tukea voi saada enintään 15 kuukaudeksi, jona aikana moni myös työskentelee. Tuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus on siten hallitusohjelmassa arvioitua pienempi.
Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet korostavat, että aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla. Vakuutusperiaate tulee säilyttää, eikä rahoja voi käyttää valtion budjetin paikkaamiseen.
KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt ilmaisevat vakavan huolen aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksista hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Työmarkkinaosapuolet arvioivat, että tuki on osaltaan parantanut henkilöstön saatavuutta, lisännyt työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukenut jatkuvaa oppimista ja edistänyt työssä jaksamista. Lakkauttamisen sijaan tukijärjestelmää olisi kehitettävä kolmikantaisesti.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















