Joskus entiseen aikaan oli yleinen käytäntö, että tavaraa oli vain sen verran kuin tarvittiin. Oli kaikki tarpeellinen, eikä aina ihan sitäkään. Vähien tavaroiden järjestäminen ei ollut ongelma. Toista on nyt, kun kaikkea on liikaa, eikä järjestys säily.

Jos kodin tavarat ovat sikin sokin pinoissa ja lattioilla ympäri asuntoa, voi olla tarpeen tehdä muutoksia. Kun arki on pelkkää kulloinkin tarvittavan tavaran etsimistä, siihen kuluu valtavasti aikaa ja henkisiä voimavaroja. Kodin on mielellään tarjottava tilaa myös levolle ja palautumiselle.

Vanhasta hauskasta termistä ”järjestyksentaju” on muokkautunut ammattijärjestäjien ammatti, työ joka on osoittanut tarpeellisuutensa. Suomen Ammattijärjestäjät ry:ssä on noin 300 alalle kouluttautunutta jäsentä, ja heiltä tilattu palvelu on kotitalousvähennyskelpoista. Pro Järjestyksen Hanna Ollikainen kertoo työstään myös maksuttomilla yleisöluennoilla.

– Suomalaisissa kodeissa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia tai jopa 100 000 tavaraa, koska sekä kotien koko että tavaroiden määrä ovat kasvaneet jo pitkään. Aivojen tulkinta on, että tavarakasat kotona ovat tekemätöntä työtä, joten kotoilu voi aiheuttaa enemmän henkistä kuormitusta kuin iloa, Ollikainen sanoo.

Huomion kiinnittäminen kotien järjestämiseen on kulkenut rinnan kasvavan tavaroiden tuottamisen, halpatavaroiden helpon saatavuuden, “temuttamisen” ja keräilyn kanssa.

– Me ammattijärjestäjät autamme karsimaan kodin tavaroita ja löytämään kullekin oman paikkansa. Tärkeä ajatus on sekin, ettei tavaramäärän ole pakko antaa lisääntyä, siltä voi sulkea oven. Jos koti on päässyt ajautumaan tavarakaaokseen, tarvitaan henkinen irtiotto muustakin kuin niin sanotuista miljoonalaatikoista, jonne säilötään kaikki kodin pikku silppu nauloista ja kynänpätkistä vanhoihin kuitteihin, Ollikainen kuvailee.

– Tarvitaan sellainen visio, että tavarat ovat osa toimivaa kotia, eivät sen ongelma. Teoriassa kaikki on yksinkertaista: tarvitaan vain halu ja valmius tavaroiden järjestämiseen. Työn edetessä päätöksenteko helpottuu ja karsimisen tekniikka kehittyy; tähän poistot, tuohon myyntiin menevät, lahjoitukset ja niin edelleen. Järjestyksen jatkuva ylläpito helpottuu karsimisen, järjestämisen ja rutiinien luomisen myötä. Kodissa, jossa joka tavaralla on oma looginen paikkansa, järjestyksen ylläpito on jo paljon helpompaa, Ollikainen kannustaa.

– Jos haluaa järjestää kotiaan omatoimisesti, apua saa sitä kaivatessaan ammattijärjestäjien tarjoamilta verkkokursseilta ja alan runsaasta kirjallisuudesta, sanoo Järjestyksen avaimen Minna Metsälauha.

– Itselleni tärkeitä ovat Ilana Aallon kirjat ja esimerkiksi Anne te Velde-Luoman Kaaoksen kesyttäjä: tavarat, paperit ja aika haltuun, Margareta Magnussonin Mitä jälkeen jää: taito tehdä kuolinsiivous ja Fumio Sasakin Hyvästit tavaroille – vapauttava minimalismi, Metsälauha listaa.

Järjestämisen ideologioita ja näkökulmia on monia. KonMari-teos opettaa karsimaan tavaroita sillä periaatteella, että säilyttää vain ne, jotka tuottavat iloa. 365-menetelmä neuvoo poistamaan yhden tavaran joka päivä.

Kuolinsiivouksen ideana on poistaa kaikki sellaiset tavarat, joilla ei ole itselle käyttöä. Suunta on kaikissa sama: kodin liiallisen tavaramäärän karsiminen.

Merja Marjamäki