Yläkouluissa valinnaista B2-kieltä opiskelleista lähes kaksi kolmesta, 65,7 prosenttia, oli tyttöjä viime vuonna. Osuus palasi nousuun laskettuaan hieman edeltävinä vuosina.

Erot sukupuolten välillä ovat suurimmat ranskaa ja espanjaa opiskelleiden joukossa: ranskaa valinnaisena B2-kielenä opiskelleista 76,8 prosenttia oli tyttöjä ja espanjaa opiskelleista 70,4 prosenttia, selviää ainevalinnat-tilaston tiedoista. Suosituimman valinnaisen kielen, saksan, kohdalla jakauma on tasaisempi, sillä saksaa opiskelleista tyttöjä oli 56,4 prosenttia.

Tyttöjen osuus on pysynyt koko 2000-luvun suhteellisen tasaisena.

– 2000-luvun alussa valinnaisten kielten opiskeleminen oli kaikkiaan selvästi yleisempää kuin vuonna 2025. Valinnaisen B2-kielen opetukseen yläkoulussa osallistuneiden osuus on tällä aikavälillä laskenut noin 13 prosentista seitsemään prosenttiin, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Loukkola tiedotteessa.

Vuosiluokkien 1–6 oppilaista 76 prosenttia ja vuosiluokkien 7–9 oppilaista 81 prosenttia osallistui evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen vuonna 2025. Osuus laski 1–6-luokilla 1,7 prosenttiyksikköä ja 7–9-luokilla 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

– Vuonna 2010 elämänkatsomustiedon opetukseen osallistui kolme prosenttia oppilaista ja viime vuonna jo 15 prosenttia oppilaista, Loukkola toteaa.

Katsomusaineiden opiskelussa oli suuria eroja maakuntien välillä. Selvästi eniten elämänkatsomustietoa ja islamin uskontoa opiskeltiin Uudellamaalla.

– Vuonna 2012 islamin opetukseen osallistui Uudellamaalla alle neljä prosenttia, kun viime vuonna osuus oli yli kaksinkertainen, kertoo Loukkola.

Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuttiin vähiten Etelä-Pohjanmaalla, missä osuus oli 2,5 prosenttia vuosiluokkien 1–6 oppilailla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)