Konsulttiyhtiö EY:n Liigaraportin mukaan meneillään oleva kausi on yksi suomalaisen huippujääkiekon merkittävimmistä murroskohdista vuosikymmeniin. Sarjajärjestelmän uudistuminen, ylempään ja alempaan sarjaan valmistautuminen sekä Jokerien paluu pääsarjaan tekevät alkaneesta kaudesta 2026–27 poikkeuksellisen mielenkiintoisen. Kasvaneet pelaajabudjetit ja Liigan seurojen määrän sekä runkosarjan ottelumäärän kasvu nostavat myös joukkueiden taloudellista riskiä erityisesti tilanteessa, jossa seura tippuu alempaan sarjaan. Muutokset seurojen tulonmuodostuksessa tulevat johtamaan entistä suurempiin tuloeroihin.

Seurojen tekemät taloudelliset panostukset meneillään olevaan Superkauteen sisältävät riskejä. Kasvaneet kustannukset eivät helposti muunnu vastaaviksi tuotoiksi.

– Seurat ovat kasvattaneet pelaajabudjettejaan vastatakseen kilpailuun ylemmän sarjatason paikoista. Jos seura tippuukin alempaan sarjaan, taloudelliset riskit voivat realisoitua erityisesti niille joukkueille, joiden tase on jo valmiiksi ollut heikko. Pääsarjasta tipahtamisen vaikutukset voivat näkyä seuran taloudessa useamman vuoden ajan ja pahimmassa tapauksessa johtaa myös toiminnan merkittävään supistumiseen, Joonas Juvonen, EY:n partneri yritysjärjestelypalveluista, sanoo.

Samaan aikaan liigajoukkueiden tulonmuodostus tulee muuttumaan tälle kaudelle käyttöön otetun play off -tuottojen uuden jakomallin myötä. Ensi kesänä avautuva vedonlyöntimarkkina tarjoaa joukkueille uuden tavan saada tuloja.

– Nämä kaksi uudistusta suosivat lähtökohtaisesti suuria, hyvin kaukalossa pärjääviä joukkueita. Uudistukset tulevat todennäköisesti johtamaan tuloerojen kasvuun Liigan sisällä, Juvonen kommentoi.

Liigaseurojen liiketoimintamallit tapahtumajärjestämisen osalta eroavat toisistaan, jonka näkyvin puoli kuluttajalle heijastuu eroihin hinnoittelussa. Hallien omistusrakenteet vaikuttavat siihen, kuinka tapahtumaliiketoiminnasta kertyvät tuotot, kuten ravintolaliiketoiminnan tulot, jakautuvat seuralle.

– Yksityisomisteisessa hallissa toimivan seuran tapahtumaliiketoiminnan tuotot nojautuvat voimakkaammin lipunmyyntiin, joka näkyy helposti hinnoitteluissa ja sitä kautta alhaisemmissa yleisömäärissä. Halleissa, joiden omistuksessa kaupunki on mukana, tulovirrat keskittyvät enemmän seuroille, Juvonen sanoo.

– Kaikkein mielenkiintoisimmiksi etukäteen arveltujen otteluiden kysyntä ei ole ollut odotetun kaltaista. Esimerkiksi viime keväänä Tampereella käydyt paikallisvälierät ja Jokerien ensimmäinen kotiottelu Liigassa 12 vuoden tauon jälkeen eivät täyttäneet halleja. Pitkään mediassa hehkutettu Helsingin paikallisderby Jokerit–HIFK ei ole myöskään myynyt ainakaan vielä täyteen, Juvonen jatkaa.

Useat liigaseurat ovat parhaillaan mukana erilaisissa hallien kehittämishankkeissa. Nykyaikaiset ja suuremmat areenat mahdollistavat aiempaa paremmin korkeamman katteen tapahtumapalveluiden tarjoamisen.

– Esimerkiksi kaavaillussa Garden Helsinki -hallissa pelaaminen kasvattaisi merkittävästi HIFK:n tuottopotentiaalia. Kuitenkin kaupunkiomisteisesta hallista siirtyminen yksityisomisteiseen halliin muuttaa seuran kustannusrakennetta. Tämä tyypillisesti näkyy korkeampina lippujen hintoina, kuten on nähty Veikkaus Areenalla ja Nokia Areenalla, Juvonen toteaa.

Liiga siirtyy uuteen 14+10-sarjamalliin kaudella 2027–28, joka sisältää suorat nousut ja putoamiset. Uudistuksen taustalla on ennen kaikkea taloudellisen ja urheilullisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä kiinnostuksen kasvattaminen. Liigajoukkueiden kumulatiiviset liiketappiot neljältä edelliseltä kaudelta lähestyvät 30 miljoonaa euroa.

– Superkauden jälkeen putoaville kolmelle joukkueelle muutos liiketoimintaympäristössä on merkittävä. Alempaan sarjaan tulevat seitsemän Mestis-joukkuetta ovat kokoluokaltaan selkeästi pienempiä. Emme vielä tiedä, miten vetovoimainen alempi sarja tulee yleisölle olemaan. Todennäköisesti alemmalla sarjatasolla toimivien seurojen tuotot jäävät nykyistä Liigaa selvästi matalammalle tasolle, Juvonen kommentoi.

– Uuteen sarjajärjestelmään sisällytetty mahdollisuus putoamisesta muodostaa liigaseuroille uudenlaisen liiketoimintariskin. Yksi pääsarjasta tämän kauden päätteeksi tippuva seura joutuu pelaamaan alemmassa sarjassa vähintään kolme vuotta. Tulevaisuudessa urheilullinen ja taloudellinen menestys kytkeytyvät aiempaa vahvemmin toisiinsa, Juvonen jatkaa.

On relevantti kysymys, onko Suomen markkina riittävän suuri ylläpitämään 24 joukkueen kaavailtua ammattilaisjääkiekkosarjaa. Merkittävä osa nykyisistä liigaseuroista toimii tappiollisesti, ja samanaikaisesti Mestis-seurojen liiketoiminta on huomattavasti pienempää.

– Näkemyksemme onkin, että Liiga on edelleen liian suuri Suomeen, sillä uudistetussakin 14+10-mallissa Liigan joukkueiden käytössä ovat rajalliset lippu- ja sponsoritulot, media- ja vedonlyöntituotot sekä yritysmyynnin tuotot, Juvonen kommentoi.

Vaihtoehtoisessa 12+10-mallissa ylemmässä sarjamallissa resurssit hajaantuisivat harvemmille joukkueille, joka vahvistaisi sarjan urheilullista tasoa. Alemmalle sarjatasolle siirtyisi nykyistä enemmän liigaseuroja, mikä kasvattaisi sarjatasoon kohdistuvaa mielenkiintoa ja elinvoimaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)