Vaikka tekoäly nähdään työelämän suurimpana muutosvoimana, johtamisen haasteet ovat edelleen ennen kaikkea inhimillisiä. Uusi Johtajuusbarometri 2026 korostaa yhteisöllisyyden merkitystä tulevaisuuden työelämässä.

Suomalaisten asenteita työelämään sekä johtamisen nykytilaa ja tulevaisuutta selvittävä Johtajuusbarometri 2026 osoittaa, että tekoäly nousee kärkeen johtamista muuttavien asioiden listalla. 45 prosenttia suomalaisista valitsee tekoälyn asioiden joukkoon, jotka tulevat muuttamaan johtamista seuraavan viiden vuoden aikana.

Tekoälystä puhutaan työelämän suurena mullistajana. Keskustelu keskittyy usein tehokkuuteen, automaatioon ja uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin. Tuoreen johtajuusbarometrin tulokset piirtävät kuitenkin kiinnostavan ja ehkä hieman yllättävänkin kuvan: suomalaiset uskovat tekoälyn muuttavan työelämää merkittävästi, mutta eivät pidä sitä erityisen suurena uhkana.

Vain 19 prosenttia johtajuusbarometrin vastaajista nostaa tekoälyn työelämän keskeiseksi huolenaiheeksi. Huoli on kuitenkin yleisempää nuorissa ikäluokissa ja opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijoista 28 prosenttia kokee huolta tekoälyn vaikutuksista, ja alle 40-vuotiaat suhtautuvat siihen vanhempia ikäryhmiä varauksellisemmin. Naiset ovat hieman miehiä huolestuneempia tekoälyn vaikutuksista työelämään.

− Samaan aikaan tekoäly nähdään kuitenkin merkittävimpänä työelämää muuttavana voimana tulevina vuosina. Tekoälyyn suhtaudutaan siis vakavasti, mutta sitä ei nähdä varsinaisena työelämän suurimpana ongelmana, arvioi yliopettaja Mervi Varhelahti Turun ammattikorkeakoulusta tiedotteessa.

Turun AMK on yksi Suomen suurimmista monialaisista johtamiskouluttajista, ja se on ollut mukana tuottamassa johtajuusbarometria.

Kun vastaajilta kysyttiin suomalaisen työelämän merkittävimpiä johtamisen haasteita, kärjessä olivat johtamisosaamisen puute, huono yhteistyö ja heikko työilmapiiri. Tekoäly nousi haasteena esiin vain kahdeksassa prosentissa vastauksia.

− Tulos kertoo jotakin oleellista tämän päivän työelämästä. Johtamisen suurimmat haasteet eivät ole teknologisia vaan inhimillisiä. Haasteet liittyvät vuorovaikutukseen, luottamukseen ja kykyyn tehdä asioita yhdessä, Varhelahti listaa.

Varhelahden mielestä onkin syytä pysähtyä pohtimaan, millä tavoin tekoäly voi vaikuttaa työyhteisöihin. Hän huomauttaa, että ehkä merkittävin kysymys ei olekaan se, mitä tekoäly osaa tehdä, vaan mitä tapahtuu ihmisten välisille kohtaamisille

− Kun ennen neuvoa kysyttiin kollegalta, saatetaan nyt kysyä tekoälyltä. Kun ennen ongelmaa ratkottiin yhdessä, voidaan siihen saada vastaus muutamassa sekunnissa tekoälyn avulla. Jokainen tällainen hetki lisää tehokkuutta, mutta samalla se vähentää niitä pieniä arkisia kohtaamisia, joiden kautta syntyvät yhteinen ymmärrys, luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne, Varhelahti pohtii.

Johtajuusbarometrin mukaan tulevaisuuden johtaja toimii mahdollistajana. Luovuus ja yhdessä tekeminen ovat tulevaisuuden johtajan ydintehtäviä. 80 prosenttia katsoo, että tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden johtamista. 69 prosenttia puolestaan arvioi, että tulevaisuudessa johtajan tärkein tehtävä on varmistaa työntekijöidensä keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen.

Johtajuusbarometrissä löydökset kiteytetään niin, että tekoälyn aikakaudella johtajalta odotetaan inhimillisyyttä. Vaikka teknologioiden merkitys työssä kasvaa, johtajalta kaivataan ennen kaikkea läsnäoloa.

− Teknologian kehittyessä ihmiset eivät odota johtajilta ensisijaisesti uusia järjestelmiä tai tekoälyratkaisuja. He odottavat kykyä rakentaa yhteyksiä ihmisten välille.

Samaa ajatusta tukee myös toinen barometrin havainto: yli kolme neljästä vastaajasta katsoo, että johtamisen onnistumiseen vaikuttaa koko työyhteisö eikä vain yksittäinen johtaja. Johtajuus näyttäytyy yhä enemmän yhteisenä toimintana, joka rakentuu yhteistyön, luottamuksen ja vuorovaikutuksen varaan.

Varhelahti huomauttaa, että juuri tästä syystä yhteisöllisyyden merkitys saattaa tekoälyn aikakaudella jopa kasvaa. Mitä enemmän tiedon hakeminen, ideointi ja rutiininomainen ongelmanratkaisu siirtyvät tekoälyn avuksi, sitä tärkeämmiksi nousevat ne tilanteet, joissa ihmiset oppivat toisiltaan, jakavat kokemuksiaan ja rakentavat yhteistä ymmärrystä.

− Tulevaisuuden työelämän kilpailuetu ei synny pelkästään siitä, kuinka hyvin organisaatiot hyödyntävät tekoälyä. Se voi syntyä yhtä paljon siitä, kuinka hyvin ne onnistuvat säilyttämään ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä aikana, jolloin yhä useampi keskustelu käydään koneen eikä kollegan kanssa, hän sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)