Kevan tuoreen työkyvyttömyysriskiennusteen mukaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyttömyysriskissä on selviä alueellisia eroja. Koko maassa lähes 15 000 henkilöllä on riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana.

Henkilöstön työkyvyttömyysriski on ennusteen mukaan lähivuosina korkein Kymenlaaksossa (3,5 %), Lapissa ja Satakunnassa (molemmissa 3,2 %). Matalin riski on Uudellamaalla (2,5 %) sekä Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa (2,7 %). Varsinais-Suomessa välittömässä työkyvyttömyysriskissä on arviolta 2,9 prosenttia henkilöstöstä eli noin 1 360 henkilöä.

Koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä merkitsisi arviolta lähes 15 000 alkavaa täyttä tai osittaista, määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina. Kaikkiaan kunta-alalla ja hyvinvointialueilla on noin 527 000 työntekijää.

Maakuntien väliset erot heijastavat muun muassa alueiden ikä-, sairauspoissaolo- ja ammattirakenteita.

– Korkeamman riskin maakunnissa henkilöstön keski-ikä on koko maan keskiarvoa korkeampi, sairauspoissaoloja kertyy keskimääräistä enemmän ja isommalla osuudella henkilöstöstä on pitkiä, yli 30 päivää poissaoloja. Myös kuormittavien ammattien yleisyys nostaa työkyvyttömyyden riskiä, valottaa tilastoanalyytikko Petra Sohlman tiedotteessa.

Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä kunta-alan ja hyvinvointialueen työntekijää kohden oli suurin viime vuonna Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, pienin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Varsinais-Suomessa poissaolopäiviä oli 16,1 päivää työntekijää kohden, mikä oli maan keskitasoa enemmän (15,0 päivää).

Pitkittyneitä sairauspoissaoloja, jotka ovat voimakkaammin kytköksissä työkyvyttömyysriskiin, oli työntekijää kohden eniten Kymenlaaksossa ja Lapissa, vähiten Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Varsinais-Suomessa niitä oli 7,5 prosentilla henkilöstöstä, mikä oli maan keskitasoa enemmän (6,8 %).

– Päivitetty ennuste kertoo, että koko maan tasolla hieman edellistä arviota suurempi osuus työntekijöistä on suuressa riskissä päätyä ennenaikaisesti pois työelämästä, Sohlman kertoo. Edellisessä vuoden 2025 ennusteessa riski koski keskimäärin 2,6 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä, nyt 2,8 prosenttia.

Riskin kasvua selittävät erityisesti vanhempien ikäryhmien pitkittyneiden sairauspoissaolojen lisääntyminen edellisvuodesta sekä henkilöstön ikääntyminen vanhuuseläkeiän alarajan noustessa.

Työkyvyttömyysriski vaihtelee paljon suurimpien ammattiryhmien välillä ja erot kasvavat jopa nelinkertaisiksi.

Pienimmän riskin ammattiryhmiä ovat lääkärit (1,2 %) ja luokanopettajat (1,4 %), suurin riski taas on sairaala- ja laitosapulaisilla (5,3 %) sekä siivous- ja keittiötyöntekijöillä (4,5 %).

Työkyvyttömyysriski myös kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 35-vuotiaiden kolmen vuoden riski on keskimäärin 0,4 prosenttia ja 35–49-vuotiaiden 1,2 prosenttia. 50–54-vuotiailla riski nousee 3,3 prosenttiin ja tätä vanhemmilla se on jo noin 7,2 prosenttia.

Esimerkiksi yli 55-vuotiaista hammashoitajista, lähihoitajista sekä sairaala- ja laitosapulaisista jo noin joka kymmenes on välittömän työkyvyttömyyseläkeriskin uhan alla.

Työkyvyttömyysriskiennuste auttaa tunnistamaan suurimmassa työkyvyttömyyden riskissä olevia henkilöstöryhmiä, kohdistamaan ennaltaehkäiseviä toimia riskin vähentämiseksi sekä arvioimaan kustannushyötyjä.

Ennusteen taustalla vaikuttavat useat henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät tekijät, kuten työntekijän ikä, sukupuoli ja ammatin luonne, mutta myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehistoria, vanhuuseläkeiän läheisyys sekä sairauspoissaolojen määrä ja laatu.

– Ennuste antaa organisaatioille arvokasta tietoa niistä henkilöstöryhmistä, joiden kohdalla työkyvyttömyysriski on kohonnut. Näin tilanteeseen voidaan reagoida jo entistä varhaisemmassa vaiheessa ja käynnistää toimet työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi, Sohlman painottaa.

Työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan vuonna 2025 kunta-alalle noin 700 miljoonan euron ja hyvinvointialueille noin 600 miljoonan euron välittömät kustannukset. Sairauspoissaolojen osuus näistä kustannuksista oli yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.

Puolet sairauspoissaolojen välittömistä kustannuksista aiheutui yli 30 päivän poissaoloista, vaikka tällaisia poissaoloja oli vain noin seitsemällä prosentilla henkilöstöstä. Pitkien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy on siten tärkeää sekä työurien että kustannusten näkökulmasta.

Yhden lyhyen (1–5 päivän) poissaolojakson välittömät kustannukset olivat työnantajille keskimäärin 400 euroa, keskipitkän (6–30 päivää) noin 1 900 euroa, ja pitkän noin 6 000 euroa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen vaikutus työnantajan eläkemaksuun oli vuonna 2025 keskimäärin 185 000 euroa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyttä työntekijää kohden.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)