Suomen kansalaisuuslaki tiukentuu 1.1.2027 alkaen. Jatkossa hakijan tulee osoittaa, että hänellä on riittävästi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Kansalaisuuskoe on yksi hallituskauden merkittävistä maahanmuuttokokonaisuuden uudistuksista. Kansalaisuuden saamista on tiukennettu tällä kaudella useaan eri otteeseen, ja kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa tätä uudistamista. Aiemmin muutoksia on jo tehty esimerkiksi asumisaikaa ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoo tiedotteessa.

Kansalaisuutta hakevan pitää osoittaa riittävä tieto suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Tämän voi osoittaa kansalaisuuskokeella tai Suomessa suoritetulla suomen- tai ruotsinkielisellä ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla. Edellytys koskee 18–64-vuotiaita hakijoita, ja sitä aletaan soveltaa 1. maaliskuuta ja sen jälkeen jätettäviin kansalaisuushakemuksiin.

Maahanmuuttoviraston vastuulla ovat sekä kansalaisuuskokeen hallinnointi että sen käytännön toteutukseen liittyvät tehtävät, kuten koetilaisuuksien järjestelyt ja valvonta.

– Vastaavanlaisia kansalaisuuskokeita on käytössä esimerkiksi muissakin Pohjoismaissa. Kokeen valmistelut ovat edenneet virastossa hyvin. Uudistus on merkittävä ennen kaikkea asiakkaillemme, joiden tulee täyttää jatkossa täysin uusi edellytys, Haahtela kertoo.

Maahanmuuttovirasto alkaa järjestää kansalaisuuskokeita eri puolilla Suomea keväällä. Koetilaisuuksiin voi osallistua pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Maahanmuuttovirasto julkaisee ensimmäisten koepäivien aikataulut viimeistään vuodenvaihteessa. Samalla julkaistaan kokeen oppimateriaali sekä verkkosivut, joilla ohjeistetaan muun muassa kokeeseen ilmoittautuminen ja koetilaisuuksissa toimiminen.

Maahanmuuttoviraston kilpailutuksessa kansalaisuuskokeen laatijaksi valikoitui Helsingin yliopisto, joka valmistelee parhaillaan kansalaisuuskokeen oppimateriaalia ja koesisältöä. Oppimateriaalin ja kokeen laatii yliopistolla useista eri asiantuntijoista koostuva työryhmä.

Kansalaisuuskoe toteutetaan monivalintakokeena. Sen kysymykset koskevat esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria.

Kokeeseen valmistava itseopiskelumateriaali tullaan julkaisemaan Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla.

– Yhteinen ja avoimesti saatavilla oleva oppimateriaali varmistaa, että koe on kaikille Suomen kansalaisuutta hakeville tasapuolinen, Haahtela sanoo.

Noin puolet EU-maista edellyttää yhteiskuntatiedon osoittamista kansalaisuuskokeella tai jollakin muulla tavalla. Kansalaisuuskoe on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Kansalaisuushakemusten määrä kasvoi merkittävästi vuoteen 2024 saakka. Lisäksi moni asiakas on hakenut kansalaisuutta ennen aiempien muutosten voimaantuloa, mikä on aiheuttanut hakemuspiikkejä. Kansalaisuushakemuksia on tullut Maahanmuuttovirastolle käsiteltäväksi yhteensä noin 46 600 vuosina 2023–25.

Hakemusmäärän aiempien vuosien suuri kasvu on valitettavasti aiheuttanut sen, että moni asiakas joutuu odottamaan päätöstä pidemmän aikaa. Virasto tekee jatkuvasti toimenpiteitä kansalaisuushakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)