Nuoret, joilla oli diagnosoitu psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö, jättivät muita nuoria useammin hakematta toisen asteen opintoihin, selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n tutkimuksessa.

Tutkimuksessa verrattiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden nuorten hakemista toisen asteen opintoihin. Vaikka jatkokoulutukseen hakeutuminen yleistyi vuonna 1997 syntyneiden ikäluokassa verrattuna 1987 syntyneisiin, psykiatrisen tai neuropsykiatrisen diagnoosin saaneet jättivät yhä useammin hakematta.

Niillä nuorilla, joilla oli todettu autismikirjon häiriö tai oppimisvaikeuksia, toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen oli yleisintä. Noin kuudesosa autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista nuorista ei ollut hakenut toisen asteen opintoihin. Osuus ei muuttunut, vaikka diagnoosien määrä kolminkertaistui vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorttien välillä. Oppimisvaikeuksista kärsivien koulupudokkaiden osuus sen sijaan nousi kymmenessä vuodessa kolmesta prosentista yhdeksään prosenttiin.

Vuonna 2021 oppivelvollisuusikää nostettiin Suomessa 18 ikävuoteen. Vaikka lakimuutoksella pyritään lisäämään toisen asteen koulutukseen hakeutumista, erityistarpeiset nuoret voivat tutkijoiden mukaan kaivata edelleen lisätukea.

– On hyvin huolestuttavaa, että oppimisvaikeusdiagnoosi oli vahvempi merkki huonosta ennusteesta koulutuksen suhteen myöhäisemmässä syntymäkohortissa, toteaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja väitöskirjatutkija Ida Ringbom Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta Turun yliopiston tidotteessa.

– Nuoret, joilla on neuropsykiatrisia pulmia, tarvitsevat tukea koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymiseen liittyy aina inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia, lisää tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg.

Tutkimus tehtiin Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus INVESTissä. INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, jonka tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli. THL vastaa kansallisesta vuoden 1987 syntymäkohortista. Tutkimusryhmä sisälsi tutkijoita muun muassa Turun yliopistosta, THL:ltä ja HUS:ista.

Tutkimus julkaistiin kesäkuun lopussa European Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)