Suurimmassa osassa Suomea odotellaan pellolle pääsyä. Viljelijöiden toiveissa on lämmin ja poutainen sää, sillä sade ja viileys hidastavat peltojen kuivumista kylvökuntoon. Hyvää sateissa on se, että ne sulattavat routaa ja tasaavat kosteutta maassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt alkavat toden teolla ensi viikon aikana.

Etelä-Suomessa ja maan länsiosissa pellolle on jo päästy ja ensimmäisiä kylvöjä aloitettu sokerijuurikkaalla ja kevätvehnällä. Keski-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa ja itäisessä Suomessa on pelloilla vielä paikoin routaa. Lapissa ja Kainuun alueella lunta on vielä runsaasti.

Syyskasvit ovat selvinneet koko Suomessa kohtalaisen hyvin. Viime vuonna kato oli lähes totaalinen eteläisessä Suomessa. Tänä vuonna suurilta talvituhoilta on vältytty rukiilla ja syysvehnällä; talvituhoja on havaittu noin 15 prosentin verran. Syysöljykasveilla talvituhoja on lähes koko maassa 30–40 prosentilla kylvetystä alasta. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla talvituhoja on ollut myös rukiilla ja syysvehnällä noin neljänneksellä kylvetystä alasta.

Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on päästy lannoittamaan syyskasveja, muualla lannoitteiden levitys on kesken. Kumina ja nurmet näyttävät selvinneen vähintään tyydyttävästi koko Suomessa. Nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminallakin tuhoja on ollut vain vähän: eniten Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, noin kymmenellä prosentilla alasta. Nurmien lannoitukset ovat alussa. Paikkauskylvöjä tullaan tekemään jonkin verran Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten, ja ne ovat käynnistyneet myös Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Viljan kylvöt sen sijaan ovat vasta alkutekijöissään. Ensimmäisiä kylvöjä on aloiteltu eteläisessä Suomessa noin viikko sitten, tällä viikolla laajemmin Etelä- ja Länsi-Suomen alueella ja ensi viikolla myös muualla Suomessa. Kylvötyöt ovat toistaiseksi tavanomaisessa aikataulussa paitsi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa aloitus on myöhässä noin viikon. Viljoista ensimmäisenä kylvetään kevätvehnää ja kauraa. Ensimmäisten joukossa kylvetään myös kevätrapsi, herne ja härkäpapu.

Varhaisperunoiden istutukset on tehty Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella kokonaan. Ensimmäiset varhaisperunat on istutettu huhtikuun puolivälissä. Kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan toukokuun puolivälissä, varasto- ja tärkkelysperunan kahden viikon kuluttua.

Tänä keväänä viljan hinnat ovat laskeneet selvästi viime vuoden hintatasosta. Lisäksi tähän kasvukauteen valmistaudutaan vuosikymmenen kalleimmilla lannoitteilla ja muilla tuotantopanoksilla, mikä ei ole hyvä yhtälö tilojen kannattavuuden näkökulmasta.

Asiantuntijoidemme havaintojen mukaan herneen kylvöala lisääntyy. Siihen yhtenä tärkeänä perusteena on se, että herne kasvaa ilman erillistä lannoitusta. Lisäksi nurmien, monimuotoisuus- ja luonnonhoitopeltojen määrissä on nähtävissä kasvua. Viljelysuunnitelmien perusteella kevätvehnän kylvöaloissa on nähtävissä laskua koko Suomessa. Jos kevään eteneminen jatkuu hitaasti ja myöhästyy tavanomaisesta, vehnän kylvömäärät voivat laskea vielä tätäkin enemmän tai kylvöön tulee enemmän aikaisempia lajikkeita ja kasveja, kuten ohraa, kauraa ja rypsiä.

Härkäpavun kylvöala jatkaa laskuaan. Härkäpavun tilan on ottanut valkuaiskasvina herne. Viljelytoimissa näyttää siltä, että lannoitteiden käyttöä tullaan vähentämään normaalista. Viljelyssä tullaan katsomaan myös tarkemmin, mihin kalliita panoksia käytetään. Lisäksi nyt, kun panokset ovat kalliita, panostetaan enemmän hyville pelloille. Heikommin tuottavilla pelloilla maanparannuskasvit ja luonnonhoitopellot ovat hyviä vaihtoehtoja.

Talven ja vähäsateisen alkukevään jälkeen kevättyöt ovat alkaneet vauhdilla myös puutarhaviljelmillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa routa on jo pääosin sulanut, mutta sitä esiintyy vielä suuressa osassa maata. Tehoisa lämpösumma on tänä vuonna lähtenyt kertymään hiukan nopeammin kuin parina edellisvuotena. Meneillään oleva kylmä kausi viivästyttää kasvuun lähtöä.

Tunneleihin on jo kuukausi sitten istutettu ensimmäiset mansikat ja myös vadelmaa on jo istutettu. Kasvihuoneissa vadelma kukkii, ja Lounais-Suomessa mansikat ovat tunneleissa jopa raakilevaiheessa, joten ensimmäiset mansikat valmistunevat äitienpäiväksi. Etelä- ja Länsi-Suomessa avomaalla kasvu on lähtenyt eri marjakasveilla hyvin käyntiin. Talvituhoja ei juuri ole havaittavissa, tosin tilakohtaisia eroja voi olla riippuen mm. taimiterveydestä. Myös ilman harsoa olleet kasvustot näyttävät talvehtineen hyvin. Mansikalla kasvustot etelässä on pääasiassa jo harjattu ja ensimmäisiä lannoituksia ryhdytään tekemään. Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa harjaukset ovat vasta alkuvaiheessa. Herukoilla silmut alkavat avautua ja pistokkaiden leikkausta on käynnissä niillä, jotka lisäävät omista kasvustoista.

Ensimmäisille varhaisvihannespelloille on päästy huhtikuun alkupuolella Etelä- ja Länsi-Suomessa ja huhtikuun lopulla myös muualla Suomessa. Varhaisvihanneksista hernettä, porkkanaa, kaalia, salaattia sekä sipulia on istutettu sekä tunneleihin että avomaalle harsojen alle. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja. Etelä-Savossa kaikkein aikaisimmat tilat, jotka sulattavat lunta pelloilta, ovat tehneet vihannesten istutuksia (kaali) ja kylvöjä (herne) sekä perunan istutuksia huhtikuun 20. päivän jälkeen. Keski-Suomessa ollaan vähän myöhäisemmässä kuin Etelä-Savossa. Kaikkein aikaisimmilla pelloilla on kuitenkin päästy tekemään sipuli-, herne- ja perunaistutuksia tai -kylvöjä huhtikuun lopun lämpimällä säällä.

Kasvihuonevihannesten, eli erilaisten tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen, sato on käynnissä ja toukokuulla satomäärät lisääntyvät huomattavasti. Aurinkoinen huhtikuu on suosinut taimien kasvua, ja viileä sää puolestaan jarruttanut kasvintuhoojien esiintymistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)