Maanviljely

Sadonkorjuu on edennyt pääosin hyvissä, poutaisissa sääolosuhteissa, kertoo ProAgria. Viljojen puinnit ovat loppusuoralla. Puimatta on edelleen kaikkia viljalajeja ja suurin osa kevätöljykasveista.

Puinnit alkoivat ennätysaikaisin ja ovat jatkuneet hyvässä tahdissa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Karjalan alueella päästiin puimaan syysvehnää ja kuminaa jo heinäkuun lopussa. Syysvehnän ja syysöljykasvien sekä kuminan puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Kevätviljojen ja herneen puinnit ovat tällä hetkellä täydessä käynnissä, ja osassa maakuntia puinneissa on jo päästy puoleen väliin. Osa kasvustoista ei kuitenkaan ole vielä valmista, mikä siirtää puinteja myöhemmäksi. Vilja on ollut kuivaa ja puintikosteudet matalia lukuun ottamatta ruista ja kasvustoja, joissa on ollut jälkiversontaa. Kasvukausi on noin viikosta jopa kymmeneen päivään edellä keskimääräisestä.

Elokuun lopulla on erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla satanut rankasti. Myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on saatu sadetta paljon elokuun aikana. Rankat sateet ovat lakoonnuttaneet viljaa ja ongelmaksi alkaa muodostua myös peltojen kantavuuden heikkeneminen. Märille pelloille ei voi mennä, vaan pitää odottaa niiden kuivahtamista, jottei maan rakenne kärsisi. Lisäksi puinteja on hidastanut jo edellisessä katsauksessa mainittu jälkiversonta, mikä aiheuttaa haasteita määritellä oikeaa puintiajankohtaa.

Kylvösiemennäytteiden laatutulokset siemensertifiointia varten tarkastetuista näytteistä ovat valmistuneet Ruokaviraston siemenlaboratoriosta tarkastuskaudelta 2022–23. Kevätviljojen keskimääräistä itämislaatua voi luonnehtia erinomaiseksi ja muidenkin lajien osalta hyväksi. Ainoastaan härkäpavun keskimääräinen itävyys oli aikaisempia vuosia alhaisempi. Myös viljojen puhtaustulokset osoittivat erinomaista laatua. Tuhannen siemenen painot lajikkeittain olivat edellistä kautta korkeammalla tasolla.

Suomalainen tilusrakenne ei vastaa sille asetettuja tavoitteita. Nykyisen peltorakenteen haitat suomalaiselle maataloudelle ovat mittavat. Ne aiheuttavat vuosittain noin 200 miljoonan euron kustannukset. Maa- ja metsätalousministeriössä aloitettiin vuonna 2020 peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelman laatiminen. Tavoitteena oli valmistella ja toimeenpanna kiinteistörakenteeseen liittyviä toimenpiteitä maataloustuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Hanketta kutsutaan Isolohko on voimaa -hankkeeksi, jonka johdosta luotiin työvälineitä tilusjärjestelyjen toimeenpanoon, tukipolitiikan, neuvonnan sekä omistus- ja hallintaratkaisujen kehittämiseen.

Viljan puinnit ovat koko Suomessa loppusuoralla. Viimeisenä korjataan kauraa ja vehnää sekä öljykasveja. Viimeisiä puinteja ovat häirinneet paikalliset, kovat sateet, jotka ovat pehmentäneet pellot koneita kantamattomiksi. Sateista on ollut erityisesti haittaa Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.