Kasvukausi on edennyt Länsi-Suomessa sadonkorjuun kynnykselle. Kevätviljojen kasvustot näyttävät monin paikoin hyviltä, mutta lohkojen väliset erot ovat suuria. Kesän vaihtelevat sääolot näkyvät erityisesti kauran, herneen ja öljykasvien kehityksessä, ja myös syysviljojen talvehtiminen vaikuttaa edelleen satonäkymiin. Ensimmäisiä puinteja on jo aloitettu, mutta suurimmalla osalla tiloista puintikausi on vasta käynnistymässä.

Kevätviljat ovat kehittyneet monin paikoin hyvin, erityisesti lohkoilla, joilla kosteutta on riittänyt pensomisvaiheessa. Ohrat ja kevätvehnät näyttävät useilla alueilla hyviltä ja kasvustot ovat pysyneet pääosin pystyssä. Myös kaura on kestänyt kesän vaihtelevia olosuhteita monin paikoin hyvin, vaikka kuivuus on paikoin aiheuttanut pakkotuleentumista ja sateiden jälkeen myös jälkiversontaa. Hernekasvustot ovat monin paikoin reheviä, mutta niiden tuleentuminen on ollut epätasaista.

Kasvustojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Kuivuudesta kärsineillä tai myöhemmin kylvetyillä lohkoilla satopotentiaali on jäänyt heikommaksi, kun taas riittävästi vettä saaneet aikaiset kylvöt ovat kehittyneet tasaisesti. Erityisesti hyvässä kasvukunnossa olevilla lohkoilla satonäkymät ovat tällä hetkellä lupaavat.

Syysviljojen talvehtiminen oli monin paikoin heikkoa, ja osa kasvustoista jouduttiin rikkomaan keväällä. Heikosti talvehtineet kasvustot jäivät paikoin hyvin aukkoisiksi, kun taas säilyneet syysvehnäkasvustot ovat hyödyntäneet kevään ja kesän kosteutta ja kehittyneet paikoin hyvään satokuntoon. Alueen parhailla lohkoilla syysvehnästä on saatu hyviä satoja, mutta kokonaisuutena syysviljojen satonäkymät vaihtelevat kohtalaisista hyviin. Talven vaikutukset näkyvätkin edelleen selvästi lohkojen välisissä eroissa.

Kesän kasvuolosuhteet ovat tuottaneet monin paikoin reheviä viljakasvustoja. Rehevyys on tukenut satopotentiaalia, mutta samalla kasvitaudeille on ollut suotuisia olosuhteita. Ohralla on havaittu verkkolaikkua ja viljoilla kasvitauteja on paikoin ollut runsaasti, vaikka pääosa kasvustoista on ollut melko tautivapaita.

Tautisuojaamattomien kasvustojen sadon laatu herättää paikoin huolta. Myös lakoutuneissa kasvustoissa korjuun viivästyminen voi lisätä laaturiskejä. Lopullinen tilanne nähdään puintien edetessä ja sadon laatumääritysten valmistuessa.

Öljykasveilla tuholaispaine näkyi kesällä erityisesti kirppojen ja rapsikuoriaisten osalta. Onnistuneesti torjutuilla rypsi- ja rapsikasvustoilla näkymät ovat paikoin hyvät, kun taas torjumatta jääneissä kasvustoissa tuholaisvioitukset näkyvät selvästi. Kesän maltilliset lämpötilat pidensivät öljykasvien kukintaa ja tukivat kasvustojen kehitystä.

Myös sokerijuurikas- ja muut erikoiskasvustot näyttävät monin paikoin lupaavilta. Lopullinen satotaso riippuu kuitenkin tulevien viikkojen korjuuoloista.

Ensimmäisiä puinteja on aloitettu erityisesti syysviljoilla ja aikaisilla kevätviljoilla. Suurin osa kasvustoista saa kuitenkin vielä odottaa puintia.

Kasvustojen tuleentuminen etenee pääosin tavanomaisessa aikataulussa, vaikka paikoin ohra ja kaura ovat valmistumassa lähes samanaikaisesti. Kuivaa puintikeliä toivotaan, sillä rehevissä kasvustoissa yökasteen kuivuminen voi siirtää puintien aloitusta pitkälle päivään. Korjuun etenemiseen vaikuttavat myös sadon tavoitekosteudet ja viljan tuotantokustannukset.

Puintien yhteydessä valmistellaan jo seuraavan kasvukauden syyskylvöjä. Syyskasvien kasvualustojen valmistelut ovat käynnistyneet, ja ensimmäisiä syyskylvöjä on tehty. Kylvöolosuhteet vaihtelevat kuitenkin alueittain.

Paikoin märkyys on jo vaikeuttanut erityisesti syysrypsin ja -rapsin kylvöjä, kun taas toisilla lohkoilla kylvöjen päälle saadut sateet ovat luoneet hyvän lähtökohdan taimettumiselle. Syyskasvien kylvöalaa pohditaan vielä monilla tiloilla, sillä päätöksiin vaikuttavat sekä talvehtimiskokemukset että tuotantopanosten ja viljan hinnat.

Tämänhetkisten havaintojen perusteella kevätviljojen satonäkymät ovat Länsi-Suomessa pääosin hyvät, vaikka vaihtelu lohkojen välillä on suurta. Syysviljoissa talvehtiminen näkyy edelleen satotasossa, mutta hyvin säilyneet kasvustot ovat paikoin yllättäneet positiivisesti. Puintikauden sää ratkaisee nyt, kuinka hyvin sadon määrä ja laatu saadaan säilytettyä.

Samaan aikaan puintien kanssa tehdään ratkaisuja tulevan kasvukauden syyskylvöistä. Märkyys, kylvöolosuhteet, tuotantopanosten hinnat ja viime talven kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka laajasti syyskasveja lopulta kylvetään. Seuraavat viikot ovatkin ratkaisevia sekä tämän vuoden sadonkorjuun että ensi kasvukauden lähtökohtien kannalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)