Uutiset - Aamuset

Maatalouden kannattavuus paranee edellisvuoteen verrattuna, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste. Vuonna 2025 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo on ennusteen mukaan 37 400 euroa.

Syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan jopa 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia.

Vehnä- ja nurmisadon määrä sekä ilokaasupäästöjen määrä (N2O-N kg / tonni satoa) tuotettua satokiloa kohden vuosien 2023–2024keskiarvona.

Syysvehnän viljelyala on vuodesta 2016 lähes kolminkertaistunut.

Pääsiäisen runsaat sateet ja sen jälkeen viilentynyt sää keskeyttivät ennätysaikaisin käynnistyneet kevättyöt. Sateet olivat kuitenkin tarpeen, sillä paikoin pellot ehtivät kuivua liikaa.

Viidennes kunkin tuotantosuunnan suurimmista tiloista tuottaa tyypillisesti hieman yli puolet kokonaistuotoksesta.

Peltotukien ehtoihin on tulossa useita muutoksia vuonna 2025. Muutoksia on luvassa sekä kaikkia maatiloja koskeviin perusvaatimuksiin että tukien ehtoihin. Ensi vuodesta alkaen viljelijä voi valita, täyttääkö maaperän hyvän rakenteen tavoitteen viljelykierron vai viljelyn monipuolistamisen avulla.

15 prosenttia Suomen uusista viljelijöistä on Varsinais-Suomessa.

Rakennekalkin ja ravinnekuidun vaikutuksia ravinnekuormaan on tutkittu yli sadan hehtaarin valuma-alueilla. Tutkimuksia jatketaan Liedossa, jossa ravinnekuitua kuormattiin levitysajoneuvoon Liedossa elokuussa.

Ympäri Suomen maatiloilla rakennetaan ja remontoidaan jatkuvalla syötöllä kiinteistöjä.

Varsinais-Suomen maaseudulle kaivataan uusia yhteisiä ojitusinvestointeja.

Sadonkorjuu on edennyt pääosin hyvissä, poutaisissa sääolosuhteissa, kertoo ProAgria. Viljojen puinnit ovat loppusuoralla. Puimatta on edelleen kaikkia viljalajeja ja suurin osa kevätöljykasveista.

Maatalouden kannattavuus pysyttelee viime vuoden tasolla, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste. Vuonna 2024 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo on ennusteen mukaan 21 000 euroa.

Tilojen määrä vähenee, mutta samalla olemassa olevien tilojen koko kasvaa.

Puinnit alkoivat ennätysaikaisin ja ovat jatkuneet hyvässä tahdissa. Etelä- ja Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Karjalan alueella päästiin puimaan syysvehnää ja kuminaa jo heinäkuun lopussa. Syysvehnän ja syysöljykasvien sekä kuminan puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Kevätviljojen ja herneen puinnit ovat tällä hetkellä täydessä käynnissä, ja osassa maakuntia puinneissa on jo päästy puoleen väliin. Osa kasvustoista ei kuitenkaan ole vielä valmista, mikä siirtää puinteja myöhemmäksi. Vilja on ollut kuivaa ja puintikosteudet matalia lukuun ottamatta ruista ja kasvustoja, joissa on ollut jälkiversontaa. Kasvukausi on noin viikosta jopa kymmeneen päivään edellä keskimääräisestä.

Suomen maataloudessa käytettiin vuosina 2010–22 noin yhdeksän terawattituntia (TWh) energiaa vuodessa, mikä vastaa vajaata kolmea prosenttia maan kokonaisenergiankulutuksesta. Energiankulutus on pysynyt samana viimeisten noin 15 vuoden ajan, vaikka tilojen määrä on vähentynyt. Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti synteesiraportissaan maatalouden energiankulutuksen rakennetta ja keinoja sen uudistamiseen.

Viljelijätukien ehtoihin tulee koko EU:n alueella uutena osa-alueena sosiaalinen ehdollisuus, joka ohjaa työnantajana toimivia viljelijöitä kiinnittämään huomiota erityisesti myös työntekijöiden oloihin. Kansallisen lainsäädännön toimeenpano on käynnistynyt, ja viljelijät voivat valmistautua sosiaalisen ehdollisuuden voimaantuloon hyödyntämällä neuvontaa. Toimeenpanon valmistelu on käynnissä, joten yksityiskohdat tarkentuvat vielä.

CAP-rahoitusta haettiin ympäristö- ja ilmastoasioiden kehittämiseen ja energiainvestointeihin.