Saaristomeren alueella pilotoidaan vuosina 2026–28 uutta tulosperusteista tukimuotoa, jossa viljelijöille maksetaan korvaus konkreettisten ympäristötulosten perusteella. Asetusluonnos on lausuntokierroksella.

Saaristomeren valuma-alueella käynnistyy maatalouden vesiensuojelun kokeilu, jossa viljelijöitä kannustetaan peltojen fosforitason alentamiseen tulosperusteisen tuen avulla. Kehittämisasiantuntija Mailis Savela Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksiköstä toteaa, että tulosperusteinen tuki eroaa nykyisestä ympäristökorvausjärjestelmästä siinä, että tukea ei makseta pellolla tehtävistä toimenpiteistä, eikä niitä seurata, vaan tulokset ratkaisevat.

– Luotamme viljelijän ammattitaitoon ja kykyyn tehdä parhaat viljelypäätökset. Tämä tuo viljelijälle enemmän vapautta, mutta myös suuremman taloudellisen riskin. Peltolohkolla tehtävien toimenpiteiden on täytettävä lainsäädännön minimivaatimukset, mutta kokeilun toivotaan kannustavan viljelijöitä kokeilemaan ja innovoimaan myös uutta, hän kommentoi tiedotteessa.

Kyseessä on kansallinen valtionavustuksen muoto, mutta pilotti tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden vaikuttaa myös EU:n maatalouspolitiikkaan, sillä kokeilun tuloksia hyödynnetään tulevan EU-rahoituskauden valmistelussa.

Kokeilu kestää kolme vuotta ja siihen otetaan Saaristomeren valuma-alueelta mukaan 10–30 maatilaa. Kokeiluun osallistuvat viljelijät saavat 25 euroa hehtaarilta jokaista fosforinalenemayksikköä kohden. Fosforitasot mitataan maanäytteillä hankkeen alussa ja lopussa.

– Kokeiluun kannattaa ilmoittaa lohkoja, joilla on korkea fosforipitoisuus, jotta muutos ehtii näkyä maaperäanalyysissä, Savela neuvoo.

Osallistujille maksetaan 1 000 euron osallistumiskorvaus, joka kattaa kokeiluun liittyvän työn ja tutkimushaastatteluihin osallistumisen. Näin viljelijä saa pienen korvauksen myös tilanteessa, jossa fosforitaso ei laske.

Kokeilun taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset. Hallitusohjelmassa on vahva painotus Saaristomerityöhön ja tämä kokonaisuus on koottu Ahti-ohjelmaksi. Ahti-ohjelman toimilla jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019–23) työtä ja se edistää alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja kansallisen merenhoitosuunnitelman toteutusta.

Lisäksi painotetaan mittakaavaltaan merkittäviä ravinnekierron parantamiseen johtavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen ravinteen kiertoa, maaperän pidätyskyvyn parantamista ja ravinteiden poistoa vesistöistä.

Ravinnekiertoa edistetään teknologianeutraalisti ja yhteiskunnallinen kysyntä edellä.

Tukimuotoa koskeva asetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella lausuntopalvelu.fi-palvelussa, ja kuka tahansa voi antaa siitä lausunnon ja vaikuttaa hankkeen etenemiseen 6. lokakuuta asti. Kun asetus valmistuu, se tulee olemaan osa Ahti-ohjelman kokonaisuutta.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskusten maaseutuyksiköiden toiminta siirtyy kokonaisuudessaan vuoden vaihteessa perustettavaan Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen. Tulosperusteinen tuki on tarkoitus avata haettavaksi ensi vuoden alussa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)