Kevätkylvöt hyvässä vauhdissa

Kevättyöt ovat noin 5–10 päivää edellä tavallisesta, vaikka kylmät yöt ja viileä sää ovat hidastaneet kasvukauden etenemistä. Kevättyöt ovat noin 5–10 päivää edellä tavallisesta, vaikka kylmät yöt ja viileä sää ovat hidastaneet kasvukauden etenemistä. Kuva: ProAgria

Kevätkylvöt ovat parhaillaan täydessä vauhdissa aina Pohjanmaan korkeudelle asti. Kevättyöt ovat noin 5–10 päivää edellä tavallisesta, vaikka kylmät yöt ja viileä sää ovat hidastaneet kasvukauden etenemistä ja kasvukausi ei lämpösumman osalta ole juurikaan tavanomaista edellä. Pellot ovat muokkautuneet hyvin kovan pakkastalven jälkeen, mutta kuivuus alkaa olemaan uhkana. Sateet olisivat tarpeen etenkin syysviljoille ja rehunurmille sekä puutarhakasveille.

Ensimmäisiä kevätkylvöjä päästiin aloittamaan huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla Etelä- Suomessa. Laajemmin kylvötyöt käynnistyivät vappuviikolla ja ne ovat sujuneet rivakasti poutaisen sään ansiosta. Kevättöihin on päästy tai päästään koko maassa normaalia aikaisemmin lumien tavallista nopeamman sulamisen vuoksi. Pellot ovat kuivuneet pinnasta, mutta syvemmällä maassa on ollut kuitenkin vielä märkää ja kylmää. Osalla alueista kylvöjä ei ole päästy aloittamaan peltojen hitaan kuivumisen takia ja paikoin pelloilla on vielä ollut routaa. Toisaalta taas uhkana on peltojen liika kuivuminen, kun kevät on ollut hyvin kuiva.

Kylvöistä on tähän mennessä tehty keskimäärin 15 prosenttia. Pisimmällä kylvöt ovat Etelä-Suomessa, jossa noin 60 % kylvöistä on saatu valmiiksi. Ensimmäiset kylvökset ovat oraalla, mutta orastuminen on ollut hidasta matalien lämpötilojen takia. Pohjois-Suomessa kylvöjä ei ole vielä aloitettu tai ne ovat aivan alussa, ja laajemmin kylvötöihin päästään siellä ensi ja seuraavan viikon aikana.

Varhaisperunan istutukset on saatu valmiiksi huhtikuun puolella. Viileä sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä, mutta toiveissa on saada ensimmäisiä uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin. Kesä- ja talviperunan istutuksia aloitetaan tällä ja ensi viikolla.

Syysviljojen, nurmien ja kuminan talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin eri puolilla Suomea kovasta pakkastalvesta huolimatta. Paikoin syysvehnä- ja ruiskasvustoissa on aukkoja tai ne ovat harvoja. Syysvehnä on kärsinyt ruista pahemmin, ja etenkin Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla on ilmennyt pahoja talvivaurioita. Syysviljojen ja nurmien kasvuun lähtö on ollut hidasta viileän sään, yöpakkasten ja kuivuuden takia.

Syysöljykasveilla talvituhoja on havaittu syysviljoja enemmän ja paikoitellen kasvustot ovat joko tuhoutuneet täysin tai jääneet hyvin harvoiksi. Vaihtelu talvehtimisen onnistumisessa on ollut suurta samankin alueen sisällä. Eniten talvituhoja on alueilla, joilla suojaava lumipeite oli ohut.

Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on varsin pieni, noin viisi prosenttia. Syysvehnän kylvöala viime syksynä oli Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan 65 000 hehtaaria, rukiin 22 200 hehtaaria, syysruisvehnän 9 800 hehtaaria ja syysöljykasvien 7 100 hehtaaria. Syyskylvöisten kasvien satopotentiaali on kevätkylvöisiin nähden paljon isompi, ja ne ovat hyviä kasveja lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentämään paljaan maan aikaa, eroosioriskiä ja ravinteiden huuhtoutumista. Niiden viljelyn laajentumista vähentää juuri epävarmuus talvehtimisessa Suomen olosuhteissa.

Viljelysuunnitelmien perusteella kevätrypsin ja herneen viljely on lisääntymässä eniten, noin 5–20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Myös kuminan, kevätrapsin ja härkäpavun viljely lisääntyy hieman. Selvästi eniten on kuitenkin kiinnostusta viherlannoitusnurmien ja maanparannuskasvien lisäämiseen viljelykiertoon, ja niiden alat lisääntyvät arvioiden mukaan 10–50 prosenttia edellisvuoteen nähden. Tätä muutosta selittää viljan tämänhetkinen heikko markkinahinta ja voimakkaasti kasvaneet tuotantokustannukset, mitkä vievät viljantuotannon taloudellisen tuloksen pahoin tappiolle. Viljan viljelyä korvataan siksi muilla, vähemmän tuotantopanoksia, kuten lannoitusta, vaativilla kasveilla. Kevätviljojen kylvöalat ovat arvioiden mukaan vähenemässä noin 5–20 prosenttia koko maassa, ja eniten vähenee rehuohran viljely.

Kevätkylvöjä varjostavat Lähi-idän sodan takia nousseet ja todennäköisesti edelleen nousevat polttoöljyn ja lannoitteiden hinnat jo nykyisten korkeiden tuotantopanoshintojen päälle. Maatalousyrittäjät joutuvat nyt punnitsemaan tarkoin, miten tuotantopanosten käyttöä optimoidaan, mille kasveille ja peltolohkoille ne kohdennetaan ja säästetäänkö osa tälle vuodelle hankituista lannoitteista seuraavalle kasvukaudelle.

Avomaan vihannesten kylvöt ja istutukset on jo osin tehty, etenkin porkkanan, sipulin ja kaalin osalta. Parsakausi on alkanut maamme lounaisosissa. Avomaan puutarhakasvien viljelyssä on huolena kuivuus ja tilanne näyttää vaikealta näin heti kasvukauden alussa. Istutettuja kaalin taimia on jo jouduttu kastelemaan kuivuuden vuoksi. Monella viljelmällä on myös huoli hallantorjunta- ja kasteluveden saannista, kun etenkin joki- ja järvivesien pinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla.  

Kasvukausi on niin alussa, että varmuudella ei voida vielä sanoa, miten marja- ja hedelmäkasvustot ovat talvehtineet. Paikoitellen on havaintoja runsaasta myyräkannasta. Mansikkakasvustot ovat kuitenkin lähteneet kasvuun tavallista aikaisemmin, varsinkin Itä-Suomessa. Kasvustoja on suojattu harsoilla, mikä on samalla jouduttanut kasvua. Kasvihuoneista on jo saatu poimittua ensimmäisiä mansikoita myyntiin. Myös tunneliviljelmillä mansikat ovat kypsymässä. Herukoiden kukkasilmut ovat avautuneet maan etelä- ja keskiosissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.