Puinnit alkoivat heinäkuun puolivälissä siemenheinien ja syysrypsin korjuulla. Elokuun alusta päästiin puimaan syysvehnää, kuminaa ja aikaisia ohria. Tällä hetkellä puitavasta alasta on korjattu noin kymmenen prosenttia. Sadonkorjuussa ollaan keskimääräisessä aikataulussa, mutta elokuussa jatkunut viileähkö sää ja ajoittaiset runsaat sateet viivästyttävät sadon kypsymistä ja korjuun etenemistä. Huoli sadon laadusta, etenkin lakopaikoissa, on suuri.

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat tällä hetkellä puolessa välissä, ja kuminasta on korjattu 70 prosenttia. Syysrypsi ja -rapsi on joillakin alueilla korjattu jo kokonaan, kun toisilla alueilla niiden korjuu on vasta alussa.

Kevätviljoista on puitu eniten ohraa, 11 prosenttia alasta. Myös kauran puinnit ovat alkaneet, ja alasta on korjattu tähän mennessä seitsemän prosenttia. Sen sijaan kevätvehnän puinnit eivät ole vielä juurikaan käynnistyneet lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa noin viisi prosenttia alasta on puitu.

Herneestä on puitu viisi prosenttia alasta, eniten Etelä-Karjalassa, jossa noin 20 prosenttia alasta on korjattu. Härkäpavun, kevätrypsin ja kevätrapsin puinnit eivät ole vielä alkaneet. Niiden korjuuseen päästään syyskuun puolella.

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien, kuten ohdakkeen, valvatin ja pujon, runsastuminen ja kasvaminen kasvustojen läpi. Etenkin herne ja kevätöljykasvit ovat kärsineet laosta, ja pahimmillaan 70–80 prosenttia niiden alasta on laossa. Kevätvilja-alasta noin 13 prosenttia on laossa, eniten ohraa. Lakoontuminen lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja viljoilla punahome voi runsastua.

Rukiin ja syysvehnän satonäkymät ovat viimevuotisia heikommat. Talven kovat pakkaset ja alkukasvukauden kuivuus harvensivat kasvustoja ja heikensivät syysviljojen kehitystä, mikä on heijastunut koko kasvukauden ajan niiden kasvuun. Sekä rukiin että syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan keskimäärin tyydyttäviä, joskin vaihtelu on suurta. Syysvehnän valkuaiset näyttävät ensimmäisten puintitulosten perusteella kuitenkin olevan hyvällä tasolla.

Kevätviljojen puinnit ovat vasta aivan alussa, joten kattavaa tietoa sadon määrästä ja laadusta ei vielä ole. Satonäkymät vaihtelevat tyydyttävästä hyvään, mutta niiden toteutuminen edellyttää, että sadonkorjuukauden sää on poutainen. Ohralla ja kauralla arvioidaan kevätviljoista parhaimmat satonäkymät. Viljakasvustot ovat olleet pitkin kasvukautta reheviä ja tiheitä, mutta kevätvehnä on jäänyt paikoin harvaksi.

Etelä-Suomessa, etenkin Varsinais-Suomessa, alkukesän kuivuus ehti verottaa kevätviljojen pensomista. Aikaisimmat kylvökset näyttävät onnistuneen parhaiten. Paikalliset rankat sateet ovat aiheuttaneet kuitenkin lakoa, etenkin rehevillä viljapelloilla, ja heikentäneet peltojen kantavuutta. Myös tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden ja punahomeen oireita on havaittu viljoissa jonkin verran.

Herneen satonäkymät vaihtelevat tyydyttävästä hyvään. Herneet pärjäsivät alkukesän kuivuudessa hyvin, mutta myöhemmin kasvukaudella ne ovat kärsineet liiallisista sateista ja lakoontuneet. Kevätrypsi- ja rapsikasvustojen kunto vaihtelee paljon eri alueilla. Aikaisimpien kylvöjen kasvustojen kukinta oli vaatimatonta ja kukinta-aika lyhyt.

Tilannetta vaikeuttivat myös runsaina esiintyneet tuholaiset, erityisesti kaalikoi ja rapsikuoriaiset. Sen sijaan myöhemmin, kesäkuun alussa kylvetyt kevätrypsit välttyivät pahimmilta tuholaisongelmilta ja kukkivat tasaisesti. Kasvustoja on kuitenkin paikoin runsaasti laossa ja rikkakasvit ovat kasvaneet läpi. Satonäkymien arvellaan olevan tässä vaiheessa vain välttäviä ja myös sadon laatu on vielä arvoitus. Kuminan sato on vaihdellut välttävästä hyvään. Sokerijuurikkaan ja perunan kasvu on vielä kesken, ja niiden satonäkymät ovat tässä vaiheessa tyydyttävät. Peruna on paikoin kärsinyt runsaiden sateiden aiheuttamasta liiallisesta märkyydestä.

Pääosalla viljelykasveista korjuukausi on vasta alussa, ja tilanne voi vielä muuttua paljon ennen kuin kaikki sato on saatu korjattua talteen. Epävakainen sää sadekuuroineen uhkaa keskeyttää ja viivästyttää sadonkorjuutöitä ja on riski sadon laadulle.

Säilörehunurmet ovat kasvaneet tämän kesän kasvuolosuhteissa hyvin. Alkukasvukauden kuivuus heikensi joillakin alueilla ensimmäistä säilärehusatoa, mutta pääosin ensimmäinen ja toinen säilörehusato ovat olleet runsaat ja hyvälaatuiset. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja heikensivät laatua.

Toisen nurmisadon korjuu tehtiin valtaosalla alueista heinäkuun loppupuolella, ja sadon määrä ja laatu olivat pääosin hyviä. Nurmi on toisen niiton jälkeen lähtenyt hyvin kasvuun ja kolmannesta sadosta ennakoidaan siten myös hyvää. Kolmannen sadon korjuuseen kaikilla tiloilla ei ole enää tarvetta, ja se aiotaan tehdä 20–50 prosentilta säilörehualasta.

Uusien syyskasvien kylvöt vuoden 2027 satoa varten ovat alkaneet. Syyskasvien kylvöalan toteutumisen ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin tämän kasvukauden puinneilta. Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä.

Syysrapsin ja -rypsin kylvöt tehtiin elokuun ensimmäisillä viikoilla, ja kylvöalat ovat viime vuoden suuruisia tai vähän pienempiä. Syysrukiin kylvöaika on menossa parhaillaan, ja syysvehnää kylvetään elo-syyskuun vaihteessa. Rukiin kylvöalan ennakoidaan säilyvän viime vuoden suuruisena tai lisääntyvän hieman. Syysvehnän alan arvioidaan säilyvän samana, mutta syksyn sääolosuhteet voivat muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Muista syysviljoista syysruisvehnän pinta-alan arvioidaan nousevan edelleen hyvien sato-odotusten myötä, samoin syysohra kiinnostaa.

Avomaan vihanneksia on kaupassa nyt runsas valikoima kurkuista, kurpitsoista ja juureksista erilaisiin kaaleihin asti. Tomaattia on hyvin kaupoissa, mutta hetkittäistä niukkuutta voi esiintyä kasvustojen vaihtojen vuoksi. Kasvihuonekurkkua on myös hyvin tarjolla ja sitä on tänä kesänä riittänyt myös jonkin verran vientiin.

Kotimaisesta omenasadosta on tulossa hyvä. Kaupallisilla viljelmillä on aloiteltu aikaisten lajikkeiden sadonkorjuuta vähitellen. Kotipuutarhoissa on monin paikoin tulossa runsas omenasato.

Avomaan marjasesonki alkaa puolestaan olla jo lopuillaan suurimmassa osassa Suomea, mutta paikallisesti on vielä mustaherukkaa ja pensasmustikkaa saatavilla. Mansikkaa ja vadelmaa saadaan myös vielä useita viikkoja tunneliviljelmiltä, mutta avomaalta mansikkaa poimitaan enää pieniä määriä myöhäisistä istutuksista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)