Ilmatieteen laitos laajentaa Ilmanlaatu Suomessa -palvelua ottamalla mukaan mustan hiilen. Ilmakehän musta hiili on terveydelle haitallinen ilmansaaste. Musta hiili kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Reaaliaikainen tieto mustan hiilen pitoisuuksista erilaisista ympäristöistä, eri puolella maata tuottaa tarkemman käsityksen polttoperäisten pienhiukkasten lähteistä ja pitoisuusvaihteluista. Näitä tietoja tarvitaan valmistautuessamme EU:n kiristyvään ilmanlaatulainsäädäntöön.

Mustaa hiiltä eli nokea syntyy epätäydellisessä palamisessa. Suomessa mustan hiilen päästöjä tulee eniten vanhoista dieselautoista ja puunpoltosta tulisijoissa. Energiakriisin vuoksi lisääntynyt polttopuun käyttö lämmitykseen kasvattaa myös mustan hiilen päästöjä, mikä voi aiheuttaa ilmanlaatuongelmaa tai savuhaittaa tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla.

Toistaiseksi mustaa hiiltä on mitattu kattavasti vasta pääkaupunkiseudulla, jossa ilmanlaadun mittauksista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Mustan hiilen seuranta alkoi pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 ja mittauksia on nyt seitsemässä paikassa.

– Vuosien kuluessa pitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi liikenneympäristöissä ajoneuvokannan uudistumisen myötä. Pientaloalueilla puunpoltolla on edelleen suuri vaikutus mustan hiilen pitoisuuksiin, etenkin tyyninä pakkasiltoina, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Reaaliaikainen tieto mustan hiilen pitoisuuksista antaa paljon paremman kuvan paikallisista päästölähteistä kuin esimerkiksi pienhiukkaspitoisuudet, joihin kaukokulkeutuminen vaikuttaa paikallisia päästöjä voimakkaammin.

– Toivomme, että mustan hiilen ottaminen mukaan reaaliaikaiseen ilmanlaatutiedotukseen Ilmanlaatu Suomessa -palvelussa, innostaa muitakin kaupunkeja ottamaan mustan hiilen mukaan ilmanlaadun seurantaohjelmiinsa, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimusasemien tuloksilla mustan hiilen mittausverkko laajenee maanlaajuiseksi. Eri puolilla Suomea sijaitsevat tutkimusasemat antavat monipuolisen kuvan Suomeen kulkeutuvista ilmansaasteista. Musta hiili kiihdyttää myös ilmastonmuutosta. Ilmakehässä musta hiili lämmittää sitä voimakkaasti ja vaikuttaa muun muassa pilvien muodostumisprosesseihin tehden siitä tärkeän tutkimuskohteen.

Pohjoisilla tutkimusasemilla, Ilmatieteen laitoksen Sammaltunturin asemalla ja Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla mustaa hiiltä havaitaan erityisesti kaukokulkeutumana Venäjän pohjoisosien kaasu- ja öljykenttien päästöistä sekä Siperian laajoista metsäpaloista.

– Musta hiili kiihdyttää arktista ilmastonmuutosta, ja tarkat mittaukset alueelta ovat tärkeitä vaikutusten arvioimiseksi, toteaa Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Antti Hyvärinen.

Juupajoen Hyytiälän ja Kuopion Puijon mittaukset tuovat näkökulmaa Etelä- ja Keski-Suomen mustan hiilen kuormitukseen. Utön sijainti on erinomainen sekä laivaliikenteen että Manner-Euroopasta tulevan kuormituksen tutkimukseen ja seurantaan.

Mustalla hiilellä on terveydelle haitallisia vaikutuksia, sillä sen pinnalle on sitoutunut terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä ja metalleja. Mustahiilihiukkaset saattavat olla hyvin pieniä, jolloin ne voivat kulkeutua ihmisen elimistössä keuhkorakkuloihin asti. Lyhytaikainen altistuminen korkeille pitoisuuksille pahentaa muun muassa sydän- ja hengityssairauksia.

Mustalle hiilelle ei ole vielä asetettu kansallisia tai kansainvälisiä ilmanlaatunormeja. Sekä Euroopan unioni että Maailman terveysjärjestö (WHO) ovat kuitenkin nostaneet mustan hiilen huomionsa kohteeksi sen aiheuttamien terveys- ja ilmastohaittojen vuoksi, mikä ennakoi että tulevaisuudessa saattaa olla odotettavissa myös päästöjen ja ilmapitoisuuksien sääntelyä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)