Porkkanapihvin alkuperäinen nimi Paistikas sai alkunsa kypsennystavasta. Klassikkotuotteessa maistuu edelleen kotimainen porkkana. Kotimaisista porkkanoista valmistettava tuote on ehtinyt jo 25 vuoden ikään. Se onn yksi Apetitin pitkäaikaisimmista tuotteista. Alkujaan tuotteen nimi oli kuitenkin varsin suunmukainen eli Paistikas.

– Kun Apetit toi markkinoille oman kasvispihvinsä, sille haluttiin vähän erilainen nimi. Paistikkaan nimi tuli vanhasta juureksien kypsennystavasta, jossa juurekset paistetaan joko uunissa tai hiilloksella. Nimi oli käytössä kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen paistikkaasta tuli pihvi, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.

Porkkanapihvin pitkäaikaiseen suosioon on selkeät syyt. Kotimaisista raaka-aineista valmistettu ja maultaan lempeän porkkanainen pihvi sopii kaiken ikäisten suihin.

– Porkkanapihvi on pitänyt suosionsa niin sanottujen perinteisten kasvispihvien joukossa. Se sopii suomalaiseen makumaailmaan, Pohjavirta-Happonen kertoo.

Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae.

Jo 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Pohjavirta-Happonen kertoo tuotteen muuttuneen vuosien varrella vain vähän. Nykymuotoonsa se on kehittynyt hänen käsiensä kautta.

– Reseptissä oli alun perin hunajaa tuomaan porkkanan makeutta esiin. Hunaja poistettiin, jotta pihvi sopii myös vegaaniseen ruokavalioon. Suola on vaihdettu suositusten mukaiseen jodioituun suolaan. Pihvin paistoöljynä on siirrytty käyttämään Apetitin Suomessa puristamaa kasviöljyä, Pohjavirta-Happonen kertoo.

Paistikkaasta tuli Porkkanapihvi vuonna 2008. Porkkanapihvin suosio perinteisenä kasvispihvinä on säilynyt, vaikka niin sanottujen uuden sukupolven vegaanisten pihvien ja pyöryköiden tarjonta on kasvanut ja monipuolistunut voimakkaasti.

– Valikoiman laajentumisen myötä myös kuluttajien makumieltymykset ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Nykyisin modernit kasvipohjaiset tuotteet ovat erityisesti nuorempien kuluttajien mieleen. Esimerkiksi herneproteiinipohjainen, sekasyöjillekin maultaan tutunkaltainen Crispy Chick -kasvispihvimme on yksi asiakkaidemme suosikki, kertoo Apetitin pihveistä ja pyöryköistä vastaava brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Wilhelmiina Ritala.

Uuden ajan vegaanisten tuotteiden markkinan yhä kasvaessa on myös perinteisille kasvipohjaisille tuotteille edelleen tilaa.

– Perinteisemmätkin kasvispihvit pitävät edelleen pintansa, ja Porkkanapihvi on ostetuimpien kasvispihviemme joukossa. Moni siis edelleen suosii kasvispihvejä muodossa, jossa raaka-aineena käytetty kasvis tulee selvemmin esiin maussa ja ulkonäössä. Osa ehkä kokee, että tällainen tuote kunnioittaa enemmän laadukkaan kasviksen alkuperäistä olemusta. Onneksi nykyvalikoimasta löytyy vaihtoehtoja eri mieltymyksiin, Ritala sanoo.

Kotimainen Porkkanapihvi sisältää Apetitin sopimusviljelijöiden viljelemää porkkanaa. Apetitin omassa Vastuuviljely-menetelmässä on tavoitteena muun muassa käyttää torjunta-aineita mahdollisimman vähän, vain tarveharkitusti. Vastuuviljely-menetelmää kehitetään Apetitin omalla Räpin koetilalla.

– Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen, koetilan toiminnasta vastaava Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki kertoo.

Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Verkkojen käyttö kasvoi merkittävästi menneellä satokaudella.

Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä.

– Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin. Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita, Perttu sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)