Suomalainen tilusrakenne ei vastaa sille asetettuja tavoitteita. Nykyisen peltorakenteen haitat suomalaiselle maataloudelle ovat mittavat. Ne aiheuttavat vuosittain noin 200 miljoonan euron kustannukset. Maa- ja metsätalousministeriössä aloitettiin vuonna 2020 peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelman laatiminen. Tavoitteena oli valmistella ja toimeenpanna kiinteistörakenteeseen liittyviä toimenpiteitä maataloustuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Hanketta kutsutaan Isolohko on voimaa -hankkeeksi, jonka johdosta luotiin työvälineitä tilusjärjestelyjen toimeenpanoon, tukipolitiikan, neuvonnan sekä omistus- ja hallintaratkaisujen kehittämiseen.

Kilpailu- ja uudistumiskykyinen maataloustuotanto tarvitsee perustakseen tuottokykyiset pellot. Peruslohkojen keskikoko on kasvanut Suomessa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vain viisi prosenttia. Samalla ajanjaksolla tilakoko on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. Kehitys on johtanut tehostuvan konekannan hukka-ajoon pelloilla ja maanteillä. Maamme keskimääräinen lohkoko on noin 3,18 hehtaaria, mikä jää kauaksi viereisistä verrokeista Virosta (6 hehtaaria) ja Ruotsista (10 hehtaaria).

Ongelman ratkaisemiseksi aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2020 Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisen peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelman laatiminen. Tavoitteena oli valmistella ja toimeenpanna kiinteistörakenteeseen liittyviä toimenpiteitä maataloustuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi ympäristö-, vesistö-, ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusvaikutukset huomioon ottaen.

Tilusjärjestelyllä tarkoitetaan maanmittaustoimitusta, jolla korjataan pirstoutunut kiinteistörakenne vastaamaan nykyajan tarpeita. Järjestely toteutetaan tietyllä rajatulla alueella, jos toimenpiteelle on viljelijöiden vahva kannatus ja tilusjärjestelyn hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Tilusjärjestelyllä korjataan yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutunutta ongelmaa ja tuotetaan yhteiskunnallisia hyötyjä. Siksi valtio kantaa osan tilusjärjestelyn kustannuksista.

Tilusjärjestelyt ovat kertaluonteinen ja pysyvästi tulevaisuuteen vaikuttava toimenpide. Tilusjärjestelyjen tärkein tehtävä on koota hajanaiset peltolohkot mahdollisuuksien mukaan tilakeskusten lähettyville ja kasvattaa lohkokokoa. Tutkimusten mukaan peltolohkon viljelytehokkuus kasvaa lohkon koon kasvaessa aina 15–20 hehtaariin asti.

Ilmastotavoitteet edellyttävät toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähäpäästöisempi viljely ja pellonraivauksen väheneminen. Tilusjärjestelyllä vaikutetaan myös alueelliseen vesienhallintaan, jolla on tärkeä merkitys kestävän ruuantuotannon ja biotalouden varmistamisessa. Tavoitteena on, että peltolohkot olisivat viljelykelpoisuudeltaan nykyaikaiseen maataloustuotantoon soveltuvia. Tavoitteena on myös lisätä aktiivisessa ruoantuotannossa käytettävän peltopinta-alan määrää.

Uusi teknologia mahdollistaa peltojen ja niihin sitoutuneen pääoman tehokkaamman hyödyntämisen. Tehokas konekanta sekä automaatioteknologian ja robotiikan kehittyminen edellyttävät kuitenkin uusia ratkaisuja tukevaa peltolohkorakennetta. Peltorakenteen kehittäminen on ajankohtaista, kun tuotantokustannusten nousun myötä pellon ja panosten käytön tulisi olla mahdollisimman tehokasta.

Hankkeen toimesta listattiin keskeiset toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin vastata. Tilusjärjestelyjen toimeenpanoon tulisi varmistaa riittävä rahoitus ja resurssien riittävyys. Tavoitteena on 10 000 hehtaarin vuotuinen tilusjärjestelyjen toteuttaminen. Tilusjärjestelyjen yhteydessä tehdään myös valtion maanhankintaa, johon tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja resursseja.

Tukipolitiikan kehittämiseksi ehdotetaan toimenpiteitä, kuten korvauskelpoisuuden myöntämistä aloille, jotka on muutettu pelloksi tilusrakenteen parantamistarkoituksessa. Lisäksi tulisi mahdollistaa tilojen välinen Ely-keskusten sisällä tapahtuva korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus. Tärkeää olisi myös laatia kansallinen strategia suomalaisen maatalouden tavoiteltavasta rakenteesta ja siitä kuinka tulevaisuuden tukipolitiikalla rakenteen parantamiseen pyritään.

Omistus- ja hallintaratkaisujen sekä neuvonnan kehittäminen nähdään myös tärkeänä toimenpiteenä. Neuvontajärjestöjen sekä ojitusyhteisöjen koulutusta ja tietoutta tulisi aiheen tiimoilta lisätä. NEUVO 2027-toimenpiteeseen on jo sisällytetty kiinteistöoikeuden ja maankäyttöön liittyvän sopimusoikeuden neuvontaosuus. Lisäksi ehdotetaan, että viljelijöiden yritysosaamista lisätään, sillä kehittyvä tuotantoteknologia ja sen tuottama tieto olisi hyödyksi tavoitteiden saavuttamisessa.

Hanke jatkuu tilusjärjestelyjä tehostavilla peltopankkipilotilla ja vapaaehtoisia tilusvaihtoja edistävällä pilottihankkeella. Pilottihankkeet toteutetaan Maanmittauslaitoksen toimesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)