RS- ja influenssavirusepidemiat ovat alkamassa Suomessa. Tartuntatautirekisteriin raportoidut RSV- ja influenssalöydösmäärät ovat viime viikkojen aikana lisääntyneet. Myös muualla Euroopassa sekä RSV- että influenssatartuntamäärät ovat olleet kasvussa.

Tavanomaisesti RSV-epidemiat ajoittuvat vuodenvaihteen molemmille puolin. Pitkäaikaisseurannassa ennen koronapandemiaa on havaittu joka toisena talvena esiintyvä isompi RSV-epidemia, joka usein alkaa marras-joulukuussa.

Tänä vuonna marraskuun aikana tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu yli kolminkertainen määrä RS-virustartuntoja lokakuuhun verrattuna. Reilusti yli puolet (66 %) laboratoriovarmennetuista tartunnoista on todettu alle 4-vuotiailla lapsilla, joille tauti saattaa olla vakavampi kuin työikäisille.

– RSV:n aiheuttamaa sairautta ei voi taudinkuvan perusteella erottaa muista virusten aiheuttamista hengitystieinfektioista. Taudin aiheuttaja saadaan tietoon vain laboratoriotestillä. Jos tautiin liittyy vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilan heikentymistä tai tauti pitkittyy, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon, sanoo THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen.

Loka–marraskuun aikana RSV-tartuntoja on raportoitu lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Marraskuussa RSV:n ilmaantuvuus on lisääntynyt HUS-alueella, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Satakunnan ja Lapin sairaanhoitopiireissä verrattuna lokakuuhun.

Uusi pitkävaikutteinen monoklonaalinen vasta-aine nirsevimabi on vastikään saanut EU:n myyntiluvan vastasyntyneiden ja imeväisten RS-viruksen ehkäisyyn. Tuote on parhaillaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean terveysteknologisessa arviossa, jossa linjataan, miten sitä Suomessa tullaan käyttämään. Lisäksi sekä pikkulasten että vanhusten RSV-taudin ehkäisyyn on parhaillaan kehitteillä useita RSV-rokotteita. Niille odotetaan ensimmäisiä myyntilupia ensi vuoden loppupuolella.

Myös influenssatapausten määrä on alkanut lisääntyä muutamissa sairaanhoitopiireissä. Tartuntatautirekisteriin on marraskuun puolivälin jälkeen ilmoitettu lisääntyvässä määrin influenssatapauksia viikoittain. Suomessa on todettu molempia influenssa A-viruksen alatyyppejä (H3N2 ja H1N1pdm09) sekä influenssa B:tä.

Suomessa influenssaepidemiat alkavat yleensä vuodenvaihteen tienoilla. Tartuntojen osalta huippuviikot ajoittuvat tavanomaisesti helmi-maaliskuuhun.

Influenssarokotus on tärkeä suoja influenssaa vastaan. Se vähentää influenssasta johtuvia jälkitauteja, kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja.

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet, vakavalle influenssalle alttiit tietyn sairauden tai hoidon vuoksia riskiryhmään kuuluvat, raskaana olevat sekä 6 kk–6-vuotiaat lapset. Lisäksi maksuttomaan rokotukseen ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon ammattilaiset ja asepalveluksen aloittavat.

Suomessa on valtakunnallisen rokotusrekisterin tietojen mukaan annettu 26. marraskuuta mennessä yhteensä jo 1,12 miljoonaa influenssarokoteannosta, joista kaksi kolmesta julkisella sektorilla. Määrä on todennäköisesti aliarvio, sillä tietojen siirtymisessä on ajoittain viivettä.

Vuosina 2020–21 koronapandemian hygienia- ja rajoitustoimet vähensivät vakavan pneumokokkitaudin ilmaantuvuutta huomattavasti kaikissa ikäryhmissä. Vielä alkuvuonna pneumokokkibakteerin aiheuttamia vakavia infektioita, joissa taudinaiheuttaja on todettu potilaan veri- tai aivoselkäydinnesteestä, ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin normaalia vähemmän.

Koronapandemiaan liittyvien rajoitusten purkamisen jälkeen infektioiden määrä kuitenkin nousi toukokuussa samanaikaisesti poikkeuksellisen myöhäisen influenssakauden kanssa. Syys-marraskuussa vakavia pneumokokki-infektioita on todettu jo yhtä paljon kuin ennen pandemiaa. Tapausmäärät voivat nousta talven aikana vielä entisestään, kun bakteerijälkitaudeille altistavat RSV- ja influenssavirukset yleistyvät hengitystieinfektiokauden alkamisen myötä.

Pikkulapsille tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa kymmeneltä pneumokokkityypiltä suojaavaa rokotetta. Myös kantasolusiirteen saaneille ja alle 75-vuotiaille vaikeaa munuaissairautta sairastaville tarjotaan maksuttomat pneumokokkirokotteet. Lisäksi influenssarokotteiden avulla voitaneen ehkäistä ainakin osa pneumokokin ja muiden bakteerien aiheuttamista jälkitaudeista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)