Useampi kun kuusi kymmenestä eurooppalaisesta työntekijästä ei ilmoita sairastumisestaan, jos on etätöissä, paljastaa kansainvälinen kyselytutkimus. Joka toinen tekee etänä enemmän työtunteja kuin konttorilla. Enemmistö työntekijöistä uskoo, että etätyö lisää tuottavuutta myös silloin, kun työskennellään muiden kanssa. Moni haluaisi olla yhtä aikaa etätöissä mutta myös työpaikalla työkavereiden kanssa.

Etätyö on haluttu työskentelymuoto, mutta se pitää sisällään myös haasteita. Euroopan johtavan henkilöstö- ja palkkapalvelujen tarjoajan SD Worxin teettämässä kyselytutkimuksessa kaikkiaan 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he todennäköisesti eivät ilmoita sairastumisestaan, jos ovat etätöissä. Suomalaisista työntekijöistä näin toimii 61 prosenttia. Etätöiden tekeminen sairaana on kaikista yleisintä ruotsalaisten (72 %), brittiläisten (69 %) ja italialaisten (67 %) työntekijöiden keskuudessa.

Kaikkiaan 27 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä työskentelee nykyään säännöllisesti kotikonttoreilla, keskimäärin 3,1 päivää viikossa. Ennen koronaviruspandemiaa etätöitä teki 16 prosenttia työntekijöistä, tuolloin keskimäärin 2,6 päivää viikossa. Neljä kymmenestä vastaajasta toimii tehtävässä, jossa on työn luonteen puolesta mahdollista työskennellä etänä.

Tiedot selviävät Euroopan suurimman HR- ja palkkapalveluita tarjoavan yrityksen, SD Worxin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 4 371 eurooppalaista yritysten edustajaa.

– Tutkimustulokset osoittavat, kuinka välttämätöntä tässä uudessa työkulttuurissa on ennakoiva johtaminen. Esihenkilön herkät tuntosarvet ovat nyt enemmän kuin tarpeen. Henkilöstön hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin on helpompaa puuttua varhaisten signaalien kautta kuin jälkikäteen. Tämä ei ole ainoastaan vastuullista toimintaa, vaan organisaatioille myös kustannustehokkaampaa, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen sanoo.

Etätyön erityisyys näkyy myös siinä, että lähes puolet vastaajista kertoo tekevänsä enemmän työtunteja etänä kuin toimistolla. Tämä koskee ensisijaisesti ranskalaisia (58 %), italialaisia (55 %) ja belgialaisia (50 %) työntekijöitä. Suomalaisista työntekijöistä 47 prosenttia tekee enemmän työtunteja kotitoimistolla.

Suurin osa eurooppalaisista työntekijöistä (61 %) on vakuuttuneita, että etätyö lisää yksilön tuottavuutta. Tätä mieltä ovat etenkin ranskalaiset (69 %), belgialaiset (66 %) ja saksalaiset (64 %) työntekijät. Suomalaisista työntekijöistä 63 prosenttia on samaa mieltä.

Joka toinen vastaaja arvioi, että etätyö lisää tuottavuutta myös silloin, kun työskennellään muiden kanssa. Erityisesti brittiläisten (60 %), belgialaisten (60 %) ja ranskalaisten (58 %) työntekijöiden mielestä etätyön ei tarvitse olla tiimin tuottavuuden esteenä. Suomalaista 53 prosenttia on tällä kannalla.

Joka kolmannen vastaajan mielestä perjantai on suosituin etäpäivä. Perjantain jälkeen suosituimmat etäilypäivät ovat maanantai (20 %) ja keskiviikko (16 %).

Puolet eurooppalaisista työntekijöistä haluaisi tehdä etätyötä 2–3 päivänä viikossa. 15 prosentille riittää työskentely kotona yhtenä päivänä viikossa, ja vajaat kahdeksan prosenttia haluaisi palata kokonaan takaisin toimistotyöhön.

Toisaalta lähes 14 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa tehdä etätyötä koko ajan. Eniten tällä kannalla ovat espanjalaiset (26 %), suomalaiset (20 %) ja brittiläiset (21 %) työntekijät.

Vaikka 50 prosenttia vastaajista haluaisi tehdä etätyötä 2–3 päivää viikossa, lähes yhtä moni (46 %) piti tärkeänä, että näkisi työtovereita työpaikalla viitenä päivänä viikossa.

– Vaikuttaa siltä, että työntekijät puntaroivat edelleen etätyön salliman työn joustavuuden ja toisaalta työyhteisön tarjoaman sosiaalisen pääoman välillä, Mattinen toteaa.

Laajamittainen etätyö on vielä tuore ilmiö, jonka käytännöt ovat vasta muotoutumassa monessa organisaatiossa. Tämä näkyy myös kyselyn vastauksissa. Joka kolmas vastaaja (29 %) kertoi, että haluaisi nykyistä enemmän vinkkejä ja ohjausta etätyöhön liittyen.

Espanja (40 %), Italia (30 %) ja Norja (30 %) ovat tämän listan kärjessä. Suomalaisista lisää ohjausta kaipaa useampi kuin joka neljäs (26 %). Tarve ohjaukseen on yleisempää esihenkilöillä (35 %) kuin muilla työntekijöillä (25 %).

– Jokaisessa organisaatiossa olisi nyt syytä arvioida tarkasti, missä rooleissa etätyöstä voidaan saada hyötyä tuottavuuden kannalta ja missä määrin työntekijöillä ja esihenkilöillä on riittävät valmiudet etätyön tekemiseen. Työyhteisöissä kannattaisi viimeistään nyt sopia siitä, miten kollegoihin pidetään yhteyttä etätöissä: milloin suositellaan viestintää sähköpostilla, milloin pikaviestimillä ja koska puhelinsoitto tai kasvokkainen kohtaaminen on paikallaan. Yhteisten pelisääntöjen ansiosta uudenlainen työkulttuuri on hallittavissa, Mattinen muistuttaa.

Useampi kuin kuusi kymmenestä (66 %) eurooppalaisesta työntekijästä arvioi, että etätyö tarjoaa enemmän etuja kuin haittoja. Tässä suhteessa vahvoja näkemyksiä on erityisesti suomalaisilla, saksalaisilla ja briteillä, joista kaikista etätyön hyötyihin uskoo 70 prosenttia vastaajista.

72  prosenttia kyselyyn vastanneista näkee, että etätyö tarjoaa paremman tasapainon työn ja muun elämän välille. Erityisesti ranskalaiset (80 %), saksalaiset (80 %) ja belgialaiset (79%) ovat tästä samaa mieltä. Suomalaisista 70 prosenttia on tällä kannalla.

– Kaikkialla Euroopassa vallitsee työvoimapula, ja nämä tutkimustulokset antavat työnantajille vahvan viestin. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa ei pidetä ainoastaan etätyön tärkeimpänä etuna, vaan se on myös yksi merkittävimmistä syistä, miksi työntekijä pysyy työnantajansa palveluksessa, Mattinen sanoo.

SD Worxin teettämä kyselytutkimus etätyöstä toteutettiin maaliskuussa 2022 Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Britanniassa, Irlannissa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Sveitsissä. Siihen osallistui yhteensä 4 371 yritystä. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox. 

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)