Turkua on siunattu monilla hienoilla kirkoilla. Yksi niistä on Maarian kirkko, jonka seinä- ja kattomaalaukset ovat harvinaislaatuisia. Kuvia on viitisenkymmentä ja ne edustavat niin sanottua primitiivistä tyyliä, johon ei törmää kuin muutamassa suomalaisessa kirkossa ja Virossa.

Seinillä ja katossa on ristejä, laivoja, paholaisia, jatulintarhoja, kettuja ja turnajaisia. Kuka teki rakentajamaalaukset? Miksi ne maalattiin? Kysymyksiin annetaan vastauksia Maarian seurakunnan työryhmän laatimassa uudessa esitteessä.

Maalareita ei tunneta. Tekijöiksi arvellaan kirkon rakentajia, rakennusmestareita ja muurareita, joka maalasivat kuvat muiden töiden ohella. Koristelu tehtiin kuitenkin piispan valvonnassa.

– Kun seurakuntalaiset tulivat pyhään messuun ja katsoivat näitä kuvia, kuvien sanoma oli heille selkeä. Ne kertoivat heidän arkielämästään, kokemusmaailmastaan ja uskomusmaailmastaan, arvioi Pertti Pussinen, esitetyöryhmän jäsen.

Kun messukielenä oli latina, kuvat kertoivat kansalle tarinaa. Mutta miksi kirkossa on kuvia paholaisesta?

– Ihmiset uskoivat, että paholainen houkuttelee tekemään pahoja tekoja. He uskoivat perinteen mukaisesti, että pahan houkutuksia voidaan estää taikakeinon. Seinillä on viisi- ja kuusikulmia, tähtikuvioita, samoin osmonsolmuja, kuvailee Pussinen.

Jatulintarha oli sokkelo, johon paholaisen toivottiin eksyvän ja menettävän voimansa.

Maarian kirkko on seissyt hiekkaharjullaan 1440-luvusta lähtien. Maalaukset ovat yhä hyvässä kunnossa. Kaikki kuvat peitettiin kalkkikerroksella 1700-luvulla. Ne otettiin esillä vasta 1900-luvun alussa korjauksen yhteydessä. Paholaisen kuvat kalkittiin uudelleen piiloon. Ne otettiin näkyville vasta vuoden 1984 korjaustöissä.

– Esitteen puuttuminen on ollut iso aukko ja se on nyt katettu. Olette antaneet paljon osaamista ja aikaa, kiitteli Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka työryhmää, jossa olivat mukana Pussisen lisäksi Eeva-Kaisa Ahlamo, Harry Nordqvist, Elina Ovaska ja Raimo Uusikartano.

– Kirkko ansaitsisi paljon enemmän julkisuutta ja tunnettuutta.

Työryhmää vetänyt Uusikartano arvioi, että vanhat kivikirkot ovat Suomen arvokkainta kulttuuriperinnettä.

– Maarian kirkko on tästä erinomainen esimerkki.

Uusikartanon mukaan kuvissa kohtaa kaksi maailma: arkinen ja pyhä. Hyvä ja paha taistelevat, fakta ja fiktio käyvät vuoropuhelua.

– Kuka tietää, jos maalauksen alta löytyisi kuvia vielä joskus lisää.

KirjailijaTytti Issakainen on vastannut esitteen teksteistä. Esite perustuu Katja Fältin väitöskirjaan.

– Olemme maailmanlaajuisesti erityislaatuisten kuvien äärellä. Vastaavia kuvia ei ole tavattu muualla Euroopassa. Maarian kirkko on kaikkein näyttävin ja laajin skaalaltaan kuvien suhteen. Ollaan hyvin poikkeuksellisen kirkkotaiteen äärellä.

Pappeja, piruja ja pyhimyksiä -vihkosta myydään Maarian kirkossa kahden euron hintaan. Kirkossa järjestetään myös opastuskierroksia.

Lasse Virtanen