Suomen kesäkuun inflaatio eli kuluttajahintojen muutos oli 7,8 prosenttia, kun toukokuussa luku oli 7,0 prosenttia. Eniten hinnat ovat nousseet energiatuotteissa, kuten kevyt polttoöljy, polttonesteet ja sähkö, mutta myös elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet rytisten.

– Viime vuoden joulukuusta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet kymmenen prosenttia, kevyen polttoöljyn 76 prosenttia, dieselin ja bensiinin 42 prosenttia ja sähkön 22 prosenttia – siis vain puolen vuoden aikana, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.

Elintarvikkeissa suurimpia nousuja tällä puolen vuoden jaksolla on nähty esimerkiksi tuoreen kalan kohdalla (46 %), ja myös jauhojen ja suurimoiden, kahvin sekä kananmunien hinnat ovat nousseet yli 30 %, Nieminen kertoo.

– Eikä loppua näille nousuille näy. Esimerkiksi Elintarviketeollisuusliitto ry. kertoo toukokuun talouskatsauksessaan elintarviketeollisuuden kulkevan eturintamassa kustannusten nousujen osalta. Erityisesti tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet rajusti ja ne lopulta heijastuvat myös kuluttajahintoihin. Muut toimialat seurannevat perässä. Energian hintojen nousu kun koskee kaikkea yritystoimintaa – niin vaikkapa vesi- ja jätehuoltoa kuin majoitus- ja ravintolatoimintaa, Nieminen pohtii.

Hintojen nousu on kuitenkin nyt globaali ongelma, eikä mikään maa näytä pääsevän helpolla. Euroopan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotilaston (06/2022) mukaan inflaatiovauhti on Suomea selkeästi kovempi muun muassa Baltian maissa, Slovakiassa ja Kreikassa, mutta inflaatio on selvästi nousussa myös muissa maissa.

Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkistaa valtioiden ja maiden inflaatiotietoja verkkosivuillaan, mutta nämä tiedot ovat aina vähintään kuukauden vanhoja.

– Vertailua toki voi näilläkin tiedoilla tehdä. Esimerkiksi Japanissa inflaatio, 2,5 prosenttia toukokuussa, on tällä hetkellä meihin nähden hyvin maltillista, mutta siitä huolimatta se on heille yllättävän suuri, ainakin uutisten perusteella. Eniten nousua on sielläkin nähty elintarvikkeiden ja polttonesteiden hinnoissa, mutta myös esimerkiksi vesimaksut ovat nousseet jo yli 14 prosenttia. Yhdysvallat on ylittänyt jo kahdeksan prosentin rajan: toukokuussa inflaatio oli 8,6 prosenttia. Suurimmat nousut on nähty energian hinnoissa, 34,6 prosenttia, mikä on eniten sitten syyskuun 2005, ja elintarvikkeiden hinnoissa, kymmenen prosenttia eli eniten sitten vuoden 1981. Kuulostaa aika samanlaiselta kuin tilanne Suomessa, Nieminen sanoo.

Miten inflaatio sitten näkyy sitten lomalaisen kukkarossa, jos matkustaa Suomessa tai mielii ulkomaille? Tyypillisesti lomalla kuluja muodostuu esimerkiksi ruuasta ja juomista, majoituksesta sekä ravintolakäynneistä.

– On hyvä muistaa, että vuosimuutoksessa verrataan aina nykyhetkeä vastaavaan kuukauteen vuotta aiemmin. Viime vuosi oli niin sanottu koronavuosi, jolloin turistien poissaolo vaikutti hotellimajoitusten hintoihin. Kotimaanmatkailu ei pystynyt paikkamaan turistien puutetta ja yritykset kitkuttelivat kannattavuuden rajoilla. Nyt tilanne näyttääkin kysynnän lisääntymisen myötä hieman toisenlaiselta, mikä näkyy hotellimajoitusten hintojen nousuina, Nieminen toteaa.

Tilastokeskus ei ennusta inflaation tulevaa kehitystä, mutta OECD:n ennusteen mukaan Suomen inflaatio tulisi olemaan 3,8 prosenttia ensi vuoden eli 2023 lopussa.

– Myös Suomen kauppakumppanien kuten Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Viron toteutumia ja ennusteita on hyvä tarkastella, koska tuojamaiden korkea inflaatio heijastunee ainakin jollain viiveellä muun muassa elintarvikkeiden ja juomien, vaatteiden ja jalkineiden sekä kulutustavaroiden kuluttajahintoihin Suomessa, Nieminen sanoo.

– Suomen ennusteen toteutuminen riippunee kuitenkin hyvin paljon loppuvuoden inflaatiotasosta. Pysyykö inflaatio ennustetulla seitsemän prosentin tasolla Suomessa vai onko se tätäkin korkeampi? Tammikuussa 2023 nähdään, minkä suuruinen inflaatioperintö siirtyi joulukuulta vuodelle 2023, ja tiedetään myös muutokset verotuksessa – eli onko tiedossa kevennyksiä vai kiristyksiä”, Nieminen lisää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)