Lantaravinteiden kierrätys ratkaisevaa vesistöjen hyvinvoinnille ja maatalouden huoltovarmuudelle

Lannan levitystä Kari Mutkalan tilalla Marttilassa. Lannan levitystä Kari Mutkalan tilalla Marttilassa. Kuva: Tara Jaakkola

Mineraalilannoitteiden hintojen nousu ja viimeaikaiset ruoantuotannon huoltovarmuuskysymykset ovat kasvattaneet tarvetta maatalouden ravinteiden kierrätykselle. Ravinteiden kierrätyksellä voitaisiin myötävaikuttaa kotimaisen ruuantuotannon omavaraisuuteen ja suojella vesistöjä rehevöitymiseltä. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan edesauta kierrätystä. John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanke esittää ratkaisuja ongelmaan.

Noin kaksi kolmasosaa Itämerta ja sisävesiä rehevöittävästä fosforista on peräisin maataloudesta. Kaupungeista ja teollisuudesta Itämereen tulevaa fosforikuormaa on pystytty 40 vuodessa vähentämään merkittävästi, mutta pelloilta valuvia maatalouden päästöjä ei ole saatu juurikaan leikattua.

Maatalouden korkeaa kuormitusta ylläpitää eläintuotannon keskittyminen Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Lantaa ja ravinteita syntyy näillä alueilla liikaa suhteessa alueella viljeltyjen kasvien tarpeeseen. Liiat ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin ja rehevöittävät niitä.

– Kyse ei siis ole siitä, että maanviljelijät levittäisivät ymmärtämättömyyttään keinolannoitetta liikaa peltoonsa. Lannoitteet ovat hintavia ja viime aikoina ne ovat kallistuneet entisestään, John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Marjukka Porvari kertoo.

Teollisten lannoitteiden hintojen noustessa ja saatavuuden ollessa aiempaa rajoitetumpaa, orgaaniset lantaravinteet tulisi saada nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön alueilta, joissa ravinteita on liikaa. Tämä parantaisi sekä viljelijöiden toimeentuloa, huoltovarmuutta että vesistöjen tilaa.

– Fosforia Suomesta on hyvin saatavilla, mutta riippuvuudet Venäjästä ja Valko-Venäjästä typen ja kaliumin osalta ovat nyt muuttuneet Euroopan laajuiseksi ongelmaksi. Nyt jos koskaan kaikki lannan ravinteet kannattaisi tarkoin hyödyntää mahdollisimman monella hehtaarilla, mutta rajusti nousseet kuljetuskustannukset ovat iso haaste, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Niskanen sanoo.

Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei edistä lantaravinteiden kierrätystä

Ravinteiden kierrättäminen kauempana sijaitseville kasvitiloille kaatuu prosessointi- ja kuljetuskustannuksiin. Lantaa prosessoimalla voidaan parantaa sen ravinnesuhteita ja mahdollistaa pidemmät kuljetusetäisyydet, mutta prosessointi vie paljon energiaa.

Lannan prosessointi muodostaa John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshankkeen kokemusten perusteella suurimman yksittäisen osan lantakierrätyksen kokonaiskustannuksista, ja siksi kotieläintilat eivät juurikaan prosessoi lantaa.

– Merkittävin este ravinteiden kierrätykselle on nykyinen maatalouden tukipolitiikka. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava lantapommi voitaisiin purkaa murto-osalla maatalouden vuotuisesta ympäristö- ja hankerahoituksesta, jos rahoitusta suunnattaisiin lantaravinteiden kierrätyksen taloudellisten esteiden ratkaisemiseen, Porvari sanoo.

Suomen tekemä ehdotus maatalouden uudeksi tukijärjestelmäksi vuosille 2023–27 on saanut kovaa kritiikkiä EU-komissiolta, jonka mukaan ehdotetut toimet eivät ole riittäviä Itämeren tilan parantamiseen. Komissio tivaa Suomelta selkeitä tavoitteita ja konkreettisia tekoja ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä pyytää Suomea sisällyttämään ohjelmaan toimia, jotka lisäävät ravinnekierrätystä ja orgaanisten ravinteiden käyttöä.

– Suomessa ympäristönsuojelu asetetaan maataloutta koskevassa keskustelussa usein vastakkain maatalouden kannattavuuden kanssa. Lantaravinteiden kierrätys edistää sekä Suomen vesistöjen ja Itämeren hyvää tilaa että kotimaisen maatalouden omavaraisuutta ja kannattavuutta. Vihreä siirtymä ei kuitenkaan voi tapahtua, jos sitä ei tehdä tuottajille mahdolliseksi heidän oman tukijärjestelmänsä kautta, Porvari toteaa.

Itämeren pelastamiseen keskittyvä John Nurmisen Säätiö on kehittänyt ravinteiden kierrätystä yhdessä kasvinviljelijöiden ja eläintilallisten kanssa. Säätiön käynnistämässä Lantakierrätyshankkeessa on etsitty sopivia eläin- ja kasvitilapareja, joiden välillä on siirretty prosessoitua fosforipitoista kuivalantaa.

Hankkeen konkreettisilla kierrätystoimilla pyritään hahmottamaan lantakierrätykseen liittyviä kustannuksia ja pullonkauloja. Näiden tietojen avulla kehitetään käytännön ratkaisuja ja yhteiskunnallisia ohjauskeinoja, joilla lannan ravinteet voidaan hyödyntää tulevaisuudessa entistä tehokkaammin.

– Hanke on luonut mahdollisuuden ympäristöystävällisemmälle viljelylle. Orgaanisten lannoitteiden käyttö parantaa myös mineraalilannoitetun maan kasvukuntoa. Viljelijät tarvitsevat tukea siirtyäkseen orgaanisiin lannoitteisiin ja on hienoa, että tämä hanke tukee muutosta, kertoo hankkeessa mukana oleva kasvinviljelijä Kari Mutkala.

Lantakierrätyshankkeeseen haetaan tällä hetkellä lisää sika- ja siipikarjantuottajia Suomen lounais- ja länsirannikolta. Siellä kotieläintuotannossa muodostuu enemmän lantaa kuin lähialueiden peltojen kasvintuotanto voi hyödyntää.

Käytännössä viljelijät huolehtivat itse lannan kuljetuksen, levityksen ja mahdollisen lyhytaikaisen varastoinnin järjestelyistä. John Nurmisen Säätiö tukee tuottajia kuivalannan prosessointi- ja kuljetuskuluissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun väestönkasvu hyytyy

Pandemia hyydytti Turun väestönkasvua eikä vielä osata arvioida onko kyse pysyvästä vai väliaikaisesta ilmiöstä.

Turun kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna vain 746:lla. Väestö kasvoi edellisen kerran alle tuhannella hengellä vuonna 2009. Viime vuosina kasvu on ollut 1 500–2 000 asukasta vuodesta. Turussa oli vuodenvaihteessa 195 137 asukasta, joista 13 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Joenperän silta korjataan Mynämäellä

Joenperän silta on valmistunut 1937.

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Mynämäellä maantiellä 2021 (Karjalantie) sijaitseva Joenperän sillan korjaustyöt kesäkuun alussa. Korjaustyöt kestävät syyskuun loppuun saakka.

Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Tämä ilmenee 17. toukokuuta julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehdystä Etla-tutkimuksesta Koronapandemian tukipolitiikan arviointi.

Urheilukoulussa palvelukseen astuu lokakuussa kuusi Interin pelaajaa

Juho Hyvärinen.

Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valittiin 79 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Puolustusvoimien urheilukouluun valitut urheilijat aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta.

Turku suunnittelee Islannin mallin käyttöönottoa harrastustoiminnassa

Turun kaupunki suunnittelee niin sanottua Islannin mallia lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Malli tuotaisiin kaupunkiin moniammatillisesti ja laajassa yhteistyössä.

Lieto ja Marttila Suomen yritysmyönteisimpiä kuntia

Liedon kunnanjohtaja Mika Ingi (vas.), Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Timo Kuukasjärvi, yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff ja yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen.

Varsinais-Suomen maakunta sai menestystä Yrittäjien Kuntabarometri -kyselyssä. Lieto voitti yrittäjämyönteisimmän kunnan tittelin neljättä kertaa peräkkäin omassa keskikokoisten kuntien sarjassaan. Marttilan kunta kohosi omassa alle 10 000 asukkaan sarjassaan kahden vuoden takaiselta hopeasijalta kirkkaimmalle mitalille.

Suomen ensimmäinen Etelä-Afrikan omikronvariantti löydetty Tyksissä

Tyks Laboratorioiden Kliinisen mikrobiologian laboratorio on todennut koronaviruksen omikron BA.5-variantin, niin sanotun Etelä-Afrikan muunnoksen, aiheuttaman tautitapauksen Varsinais-Suomessa.

Terveyskeskuksen palvelu pätkii yhä

Koronaan liittyvät puhelut ovat vähentyneet Turun terveysasemille, mutta yhteyden saamista terveyskeskukseen ei huhtikuuhun mennessä saatu lainmukaiselle tasolle. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on jättänyt selvityspyynnön asiasta kaupungille.

Tuomiokirkkosillan kantavuutta tutkitaan

Tuomiokirkkosillan kantavuutta tutkitaan muun muassa raitiotiesuunnittelun takia.

Tuomiokirkkosillasta laadittiin erikoistarkastus vuosina 2021–22. Sillan eliniän pidentäminen ja käyttöiän määrittäminen edellyttää kantavuustarkastelua, joka on tilattu A-Insinöörit Civil Oy:ltä. Enimmäishinta on 48 600 euroa. Sillalle tehdään myöhemmin monitorointi, jolla saadaan selvyys sillan todellisesta käyttäytymisestä kuormituksen alla sekä käyttöiänmääritys.

Kaupunkipyörät Turkuun vasta kesäkuun lopussa

Turun kaupunkipyörien eli tuttavallisemmin föllärien piti saapua takaisin kaupunkiin kesän kynnyksellä. Koronapandemian aiheuttaman tehdassulun takia fölläreiden saapuminen kuitenkin hieman viivästyy. Tämänhetkinen arvio pyörien saapumiselle on 30. kesäkuuta. Kaupunkipyöräkausi jatkuu 31. lokakuuta saakka.

Ruista riittää kotimaiseen ruisleipään

Ruis pärjäsi talvesta parhaiten ja kohtuullinen kokonaissato on mahdollinen.

Viime syksyn hankalien kylvöolosuhteiden ja kuluneen talven haastavien talvehtimisolosuhteiden takia rukiin riittävyys mietityttää enemmän kuin viime vuosina. Talvi oli hankala kaikille syyskasveille, mutta kokonaisuutena ruis pärjäsi talvesta parhaiten ja kohtuullinen kokonaissato on mahdollinen.

Raisio kerää ehdotuksia kaupungin ilmastoteoiksi

Raision kaupunki laatii ilmasto-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on löytää kaupungille sopivimmat teot ilmaston hyväksi. Asukkaille sekä alueen yrittäjille, yhdistyksille ja muille toimijoille on avattu kysely, jossa he voivat äänestää jo annettuja ehdotuksia tai jättää omia ehdotuksiaan ilmastoteoiksi. Kyselyyn voi vastata 5. kesäkuuta asti.

Ihalan K-Market Raisiossa avataan täysin uutena kauppana

Juha-Pertti ja Minna Ahtinen.

Raision Ihalassa päästään juhlimaan torstaina 19. toukokuuta täysin uutta ja laajennettua K-Marketia. Kauppa on ollut suljettuna tammikuun lopusta remontin vuoksi. K-kauppiaina jatkavat Juha-Pertti ja Minna Ahtinen .

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin

Turun ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnin. Ammattikorkeakoulu sai auditointiryhmältä kiitosta systemaattisesta ja alueellisesti vaikuttavasta TKI-toiminnasta sekä kattavasta ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä ohjaavasta laatujärjestelmästä. Ammattikorkeakoulussa koulutuksen suunnittelu perustuu strategiaan, työelämätarpeiden ennakointiin ja alueen tarpeisiin.

Linnanniemestä Turun ensimmäinen taidekaupunginosa

Linnanniemen valinta taidekaupunginosaksi on osa Turun julkisen taiteen ohjelmaa, joka vahvistettiin helmikuussa.

Linnanniemen alueelle laaditaan taideohjelma, jossa määritellään taiteen paikat sekä teosten valintaan liittyvät kriteerit ja prosessit. Taideohjelman laatii julkiseen taiteeseen ja rakennetun ympäristön taidekoordinaatioon erikoistunut konsulttiyhtiö Frei Zimmer.

Tarjouskilpailu toimitilarakennusten tontista Räntämäessä

Turun kaupunki järjestää tarjouskilpailun toimitilarakennusten rakennuspaikaksi tarkoitetusta tontista Räntämäessä. Tontti 853-91-62-16 sijaitsee Räntämäen kaupunginosassa, osoitteessa Emmauksenkuja 1. Tontti on 2 769 neliön suuruinen.

DelSiTechille päänavaus Kiinan lääkekehitysmarkkinoille

Delsitechin toimitusjohtajan Lasse Leino.

Turkulainen lääkeannosteluteknologia- ja lääkekehitysyritys DelSiTech Oy ja kiinalainen Chengdu Anticancer Bioscience ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen pitkävaikutteisten syöpälääkkeiden kehittämiseksi. Sopimuksen mukaan DelSiTech kehittää yhtiön biohajoavaan silikamateriaaliin perustuvia lääkeformulaatioita Chengdu Anticancer Biosciencen syöpälääkemolekyyleille. Kyseessä on DelSiTechin ensimmäinen lääkekehityshanke Kiinassa.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistan Pietari Valdin kadulla

Viemäri- ja vesijohtotyötä tehdään 18.–24. toukokuuta Pietari Valdin kadulla Juhannuskadun risteyksen kohdalla. Yksi ajokaista on pois käytöstä.

Urheilu

Urheilukoulussa palvelukseen astuu lokakuussa kuusi Interin pelaajaa

Juho Hyvärinen.

Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valittiin 79 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Puolustusvoimien urheilukouluun valitut urheilijat aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta.

Loimu menettää taas päävalmentajansa, Barreros siirtyy Italiaan

Aitor Barreros.

Raision Loimun päävalmentaja vaihtuu seuran suunnitelmien vastaisesti jo toisena keväänä peräkkäin voimassaolevasta sopimuksesta huolimatta. Espanjalaisen Aitor Barrerosin sopimuksessa oli optio ensi kaudesta, jonka käytöstä sovittiin seuran ja espanjalaisluotsin välillä huhtikuussa. Hän oli jo sitä ennen saanut sopimustarjouksia Espanjasta ja Saksasta, mutta kieltäytynyt niistä.

Simo Roiha haluaa kokea Tepsin nousujuhlat Turussa

Ykkösen pelaajat valitsivat Simo Roihan huhtikuun parhaaksi. Viime kaudella Roiha kamppaili vahvasti Kalle Taimea ja Rasmus Holmaa vastaan RoPSin paidassa.

Simo Roiha on kokenut paljon, mutta Veikkausliigaan nousu on yksi asia, jota 31-vuotias kärkipelaaja ei ole vielä päässyt urallaan kokemaan. Viime kaudella se oli lähellä, mutta AC Oulu torpedoi RoPSin nousujuhlat.

Essi Pakarinen keilasi naisten Suomen mestariksi Raisiossa

Suomen mestari Essi Pakarinen (kesk.), Peppi Konsteri (vas.) ja Sanna Oksanen.

Essi Pakarinen keilasi sunnuntaina Raisiossa naisten Suomen mestariksi. Lahden Bayta edustava Pakarinen voitti loppuottelussa jännittävien vaiheiden jälkeen Porin Giantsia edustavan Peppi Konsterin . Pronssia saavutti välierässä Konsterille taipunut Sanna Oksanen (Giants).

Teemu Asunmaa dramaattisten vaiheiden jälkeen voittoon Länsirannikon rallissa

SM Mad-Croc Länsirannikon Rallin voittajat, Teemu Asunmaa (vas.) & Ville Mannisenmäki.

Rallin SM-sarjan kauden neljäs osakilpailu ajettiin maaliin Turun seudulla lauantaina. Kaksipäiväisen kisan ja yhdeksän vauhdikkaan erikoiskokeen päätteeksi rallin voittajaksi kruunattiin syntymäpäiväjuhliaan viettänyt Teemu Asunmaa .

Otteluanalyysi: Inter tunaroi voiton

Tommi Jyry osui kahdesti.

Sen piti olla voitto-ottelu ja siltä se pitkään näyttikin. HIFK kuitenkin nousi rankkarimaalilla tasoihin ja kun Inter tunaroi oman rangaistuspotkunsa niin lopputulos oli 2 – 2. Se oli selvä pettymys.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.