Kevättyöt ovat vasta alkamassa Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan alueella. Huhti- ja toukokuun vaihde on ollut viileä ja pellot ovat kuivuneet hitaasti. Lunta on edelleen pelloilla Keski-Suomesta Lappiin. Tällä hetkellä kevättöiden aloitus on noin viikon keskimääräisestä myöhässä.

Lietteen ja lannan levityksiin ei ole vielä kunnolla päästy, ja syyskasvien lannoitukset ovat myös vasta alkamassa. Ensimmäisiä kevätkylvöjä on tehty Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäisenä on kylvetty kevätvehnää, kauraa ja valkuaiskasveista härkäpapua ja hernettä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt pääsevät kunnolla vauhtiin toukokuun puolivälissä. Kasvukauden alkua varjostavat merkittävät talvituhot syyskylvöisillä kasveilla.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Routaa ei ole Etelä-Pohjanmaalta pohjoiseen, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Suomessa routaa on ollut paljon.

Syyskasveja talvi kuritti pahoin. Viime syksynä kylvettiin ennätysmäärä syysvehnää ja syysöljykasveja. Talvituhot ovat merkittäviä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja osin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Etelä-Pohjanmaalla syysviljat ovat menestyneet kohtalaisen hyvin ja talvituhot ovat 10–30 prosentin luokkaa, mutta eteläisessä Suomessa talvituhot syysvehnällä voivat olla 70–90 prosenttia ja rukiilla 50–80 prosenttia.

Syysöljykasvit ovat tuhoutuneet lähes täysin, 90–100-prosenttisesti Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tuhot ovat pienempiä. Yhteensä syyskasveja on tuhoutunut talvituhojen takia arviolta runsaan 90 000 hehtaarin alalta, kun kylvöala oli ennätykselliset lähes 145 000 hehtaaria. Syyskasvien tilalle tullaan kylvämään kevätviljoja ja kevätöljykasveja. Uusintakylvöt tietävät merkittävää kustannusten nousua näille tiloille, mitä ei olisi toivottu tähän hetkeen, kun kustannuspaineet ovat muutenkin poikkeuksellisen isot.

Kumina ja nurmet näyttävät selvinneen vähintään tyydyttävästi koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminalla tuhoja on ollut vain vähän. Nurmien lannoitukset ovat alussa useilla alueilla. Nurmen paikkauskylvöä tullaan suorittamaan jonkin verran Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt ovat käynnistymässä, ja Pohjanmaalla alkamassa lähipäivinä. Härkäpavun kylvöt ovat juuri alkaneet ja herneen kylvö käynnistyy lähipäivinä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kevätviljoista on kylvetty ensimmäisillä peltolohkoilla kevätvehnää ja kauraa. Kylvötöitä päästään aloittamaan laajemmin vasta viikon parin kuluttua.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa maaliskuun loppupuolella. Myös muualla Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla suurin osa varhaisperunoista on istutettu. Ensimmäiset perunat ovat jo taimettuneet, mutta kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kylmät yöt ovat koetellet kasvustoja, mutta hallasuojauksien avulla viljelmillä on silti vältytty suurilta tuhoilta. Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa.

Viljelysuunnitelmien perusteella vilja-alassa ei näytä olevan suuria muutoksia suuntaan eikä toiseen. Jos kevät jatkuu viileänä, joudutaan erityisesti vehnää korvaamaan ohralla ja aikaisemmilla lajikkeilla. Tänä vuonna erityisesti herneen viljelyssä on odotettavissa kasvua. Herne on kuitenkin tärkeää saada ajoissa kylvettyä, joten lähiviikkojen aikana nähdään, paljonko sitä saadaan kylvettyä.

Herneen ja härkäpavun etuna on se, että ne eivät tarvitse paljon lannoitetta, joten lannoituskustannuksissa saadaan toivottuja säästöjä. Valkuaisomavaraisuutemme kannalta herne ja härkäpapu ovat tärkeitä kasveja, jolla pystytään korvaamaan tuontivalkuaista. Lannoitteiden käyttöä tullaan yleisestikin vähentämään normaalista ja ottamaan lisäksi typensitojakasveja mukaan enenevässä määrin viljelykiertoihin. Jos tila on ehtinyt ostaa lannoitteet viime kesän tai syksyn aikana edullisempaan hintaan, tullaan näillä tiloilla panostamaan eniten lannoitukseen. Lisäksi nyt katsotaan tarkemmin, mihin kalliita panoksia tullaan käyttämään.

Lumisen talven jälkeen kasvukausi ja kasvu on lähtenyt käyntiin myös puutarhaviljelmillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa routa on jo pääosin sulanut, mutta sitä esiintyy vielä suuressa osassa maata ja sen sulamista vauhdittaisi monin paikoin vesisade. Tehoisa lämpösumma on lähtenyt kertymään hitaasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Monin paikoin, myös Ahvenanmaalla, on edelleen ollut usean asteen pakkasöitä, jotka hidastavat sekä kasvua että kevättöitä.

Tunneleihin on jo istutettu mansikkaa ja vadelmaa eteenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa, kasvihuoneissa vadelma jo kukkii. Suuri lumimäärä on hidastanut muovienlaittoa tunneleiden päälle Savossa ja Keski-Suomessa. Avomaan marjapelloilla työt ovat vasta käynnistymässä. Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Herukkapensaiden leikkaukset ovat edenneet hyvin. Länsi-Suomessa mansikka näyttää talvehtineen hyvin, mansikan kasvu on harsojen alla alkanut ja kasvustoja on jo harjattu. Koska Keski-Suomessa ja Savossa on paikoitellen tullut myöhäisiä lumisateita, on lumensulatustöitä tehty useampaankin kertaan. Keski- ja Itä-Suomen mansikkatiloilla ei olla päästy harjaamaan mansikkaa, minkä vuoksi mansikan talvivaurioita ei voida vielä arvioida.

Ensimmäisille varhaisvihannespelloilla on päästy huhtikuun puolen välin paikkeilla Etelä- ja Länsi-Suomessa ja huhtikuun lopulla ainakin Hämeessä, Savossa ja Keski-Suomessa. Varhaisvihanneksista hernettä, porkkanaa, kaalia, salaattia sekä sipulia on istutettu sekä tunneleihin että avomaalle harsojen alle. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Ahvenanmaan hedelmäviljelmillä omenat kehittyvät suurin piirtein samalla aikataululla kuin viime vuonna. Omenapuiden silmut ovat avautumassa, päärynöiden kehitys on hiukan pidemmällä. Omenaruven itiöt eivät vielä ole lähteneet liikkeelle, koska sää on vielä kylmää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)