Asuinrakennuksissa syttyy noin 3 000 tulipaloa vuosittain. Viime aikojen palotapaukset ovat tuoneet huolta taloyhtiöihin paloturvallisuudesta. Paloturvallisuuden lisääminen on kaikkien asukkaiden etu, sillä palo voi levitä ja johtaa pahimmillaan ihmishenkien menetykseen. Asukkaiden kannalta tärkeää on tuntea oikeat toimintaohjeet ja oman asuintalonsa pelastussuunnitelma. Tilastojen mukaan kotitalouksien yleisimmät tulipalojen aiheuttajat ovat liesi tai uuni, kiuas ja pyykinpesukone.

– Liesi tai uuni on se yleisin syy, mistä rakennuspalo saa alkunsa, kertoo johtava palotarkastaja Jarkko Jääskeläinen Pirkanmaan pelastuslaitokselta tiedotteessa.

– Tyypillisin tapahtumakulku on niin kutsuttu ”nakit ja muusi” -tapaus, jossa asukas tulee yöllä baarista kotiin ja alkaa kokkailemaan, mutta nukahtaa kesken kaiken. Tapaukset, missä asukas on muistisairas ja jättää lieden päälle kesken kokkailun, ovat myös lisääntyneet, taustoittaa Jääskeläinen.

– Nämä tulipalot olisivat mielestäni myös helpoiten estettävissä. Paras ratkaisu olisi se, että lieden päällä tai lähellä ei säilytetä mitään tavaraa, lisää Jääskeläinen.

Moni ajattelee, että vain näkyvä tuli on vaarallista. Tulipalotilanteessa tulee kuitenkin huomioida myös savu.

– Jos porraskäytävässä on savua, sinne ei pidä mennä, muistuttaa Jääskeläinen.

– Savu on todella myrkyllistä ja tainnuttaa nopeasti ja voi johtaa lopulta kuolemaan. Tulipalossa oikeastaan vaarallisin elementti onkin juuri se savu, ja savu osaltaan myös levittää sitä paloa, kertoo Jääskeläinen.

Jos palo on omassa asunnossa, poistu, sulje ovi ja soita 112. Jos palo on naapurissa tai porraskäytävässä, pysy sisällä, jos porraskäytävä on savuinen. Tiivistä oven raot märillä pyyhkeillä ja odota pelastuslaitosta. Älä mene savuun. Savu on hengenvaarallista.

Kaikissa vähintään kolmen asuinhuoneiston taloyhtiöissä tulee lain mukaan olla pelastussuunnitelma, jota päivitetään tasaisin väliajoin.

– Pelastussuunnitelman tulee sisältää tieto rakennuksen turvallisuusjärjestelyistä ja ohjeet tulipalojen ehkäisyyn, varautumiseen ja toimintaan onnettomuustilanteissa, toteaa Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson.

– Taloyhtiössä voidaan järjestää myös paloturvallisuuskävelyitä, jossa tarkastetaan yhteiset tilat, paloturvallisuuslaitteet, poistumistiet ja muut riskitekijät. Kun tilanteet on ennalta käyty läpi ja ne ovat tiedossa, on tulipalotilanteessa todennäköisesti helpompi toimia oikealla tavalla, lisää Pynnönen Andersson.

– Kannustaisin kaikkia taloyhtiöitä ottamaan kevään yhtiökokouksessa varsinaisen kokouksen jälkeen paloturvallisuuden yhdeksi aiheeksi, josta kannattaa muistutella asukkaita, Pynnönen Andersson lisää.

Toimiva palovaroitin mahdollistaa tulipalon havaitsemisen ja parhaimmillaan tehokkaan alkusammutuksen tai poistumisen asunnosta. Tarkastuksissa on huomattu, että välillä palovaroitin on laitettu kaapin päälle tai kiinnitetty seinään.

– Taloyhtiö vastaa nykyään palovaroittimista ja asukkaalle jää vastuu varoittimen vioista ilmoittamisesta ja siitä, että varoitinta ei lähdetä irrottamaan. Asukkaan on myös suotavaa testata varoitinta säännöllisesti, sanoo Pynnönen Andersson.

–Jostain syystä lähiaikoina on tullut myös kyselyitä siitä, voisiko palovaroittimen asentaa seinään katon sijaan, mutta oikea paikka on vain ja ainoastaan katto, jotta varoitin reagoi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa savun, painottaa Pynnönen Andersson.

Isännöintiliitto on huolissaan lähiaikoina olleista kerrostalopaloista ja kannustaa taloyhtiöitä viestimään aktiivisesti asukkaille paloturvallisuudesta ja toimintaohjeista tulipalotilanteessa. Jotta viesti tavoittaisi mahdollisimman monen asukkaan, tiedote tulisi olla kuvallisena ohjeena ja eri kielillä. Käännökseen voi käyttää tekoälyä, sillä on kaikkien etu, että viesti saadaan mahdollisimman monelle asukkaalle helposti tiedoksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)