Vuoden 2021 viljasato oli yhteensä 2,6 miljardia kiloa. Ohrasatoa saatiin kolmannes, kaurasatoa neljännes ja ruis- ja vehnäsatoa viidennes vähemmän kuin keskimäärin. Ohrasato on viimeksi ollut yhtä pieni 1970-luvulla ja kaurasato 1980-luvulla.

Maatiloilla olisi toivottu välillä hyvääkin satoa, sillä vain kolme vuotta aiemmin vuonna 2018 Suomen viljasato oli lähes yhtä pieni kuin viime vuonna.

– Erityisesti vilja-aittana tunnetussa Lounais-Suomessa kuivuus kutisti viljasatoa. Pohjanmaalta pohjoiseen saatiin lähes keskimääräisiä satoja, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Ohrasato ylitti juuri ja juuri miljardin kilon. Kun kotimainen ohrankäyttö – lähinnä rehuna ja maltaana – on tavallisesti 1,4 miljardia kiloa, on seurauksena jo nyt ollut ohran niukkuutta. Tärkeimmän rehuviljan puute tuo vaikeuksia kotieläintiloille, jotka joutuvat rehupulan takia hankkimaan kallista ostoviljaa. Lisäksi joillakin tiloilla niukkuus yhdessä muiden vaikeuksien kanssa voi johtaa tuotannon supistamiseen tai lopettamiseen.

Kaurasato oli vajaa 800 miljoonaa kiloa. Kaura on ohran ohella tärkeä rehuvilja. Kauraa on entistä enemmän hyödynnetty ruokana, ja ainakin toistaiseksi kauraa on riittänyt kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Rukiin niukka sato, vajaa 70 miljoonaa kiloa, ei kata vuosittaista noin 100 miljoonan kilon tarvettamme. Edellisvuoden sato oli samaa luokkaa, joten voimme joutua turvautumaan ulkomaiseen rukiiseen ennen ensi syksyn satoa.

Vehnäsato, alle 700 miljoonaa kiloa, vastaa vuosittaista käyttöämme. Vehnää päätyy viljoista eniten ruokapöytiimme. Vehnän kotimainen elintarvikekäyttö on yli kaksinkertainen rukiiseen nähden eli ylittää 200 miljoonaa kiloa. Vehnän rehukäyttö on ruokakäyttöä suurempaa – viime vuosina yli 300 miljoonaa kiloa.

Perunasato, vajaa 560 miljoonaa kiloa, oli kymmenyksen edellisvuotta pienempi. Se on satavuotisen tilastohistorian yhdeksänneksi pienin perunasato Suomessa. Kotimaista perunaa on vielä riittänyt hyvin kaupoissa, mutta varastot ovat huvenneet pienimmiksi kymmeneen vuoteen. Viimeksi perunaa on ollut näin vähän varastoissa vuoden 2013 alussa. Tuolloin takana oli tilastohistorian kolmanneksi heikoin perunasato, noin 490 miljoonaa kiloa.

Myös hernepellot kärsivät kesän kuivuudesta, ja sato jäi viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Hernesato oli kuitenkin tilastohistorian toiseksi suurin, sillä herneen viljely teki harppauksen kaksi vuotta sitten. Ensimmäistä kertaa herneala oli vuonna 2020 peruna-alaa suurempi. Herneen viljelyllä näyttäisi olevan hyvät näkymät tuleville vuosille, sillä Suomessa on pyrkimys valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen, johon herneen ohella härkäpavun viljely luo mahdollisuuksia.

Kaura on tärkein luomuvilja Suomessa ja sen tuotanto oli lähes 60 miljoonaa kiloa. Luomukaurasato pieneni 30 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan luomurukiin satomäärä nousi hieman edellisvuodesta ja oli noin kymmenen miljoonaa kiloa. Luomurukiin osuus Suomen kokonaisruissadosta oli siten jo 15 prosenttia. Luomukauran osuus kokonaiskaurasadosta oli seitsemän prosenttia.

Usea heikko satovuosi yhdessä kasvaneiden kustannusten kanssa ja yleinen epävarmuus kannattavuudesta painavat monien suomalaisten viljelijöiden mieltä. Alan ahdinkoon haetaan parhaillaan ratkaisuja ja päätökset tulevat vaikuttamaan tulevan kasvukauden viljelypäätöksiin.

Luke keräsi satotilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 100 maatilalta, joista 730 oli luomutiloja. Satotilasto koostuu noin 5 400 tilan tiedoista. Viljasadon laatutiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatuseurantatiedot.

Kaikki tiedot ovat saatavilla stat.luke.fi-palvelussa. Palvelu sisältää satotietoja tärkeimmistä kasveista koko maan osalta vuodesta 1920 alkaen ja luomutietojen osalta vuodesta 2006 alkaen. Alueittaiset satotiedot ovat palvelussa vuodesta 1999 alkaen ja luomun osalta vuodesta 2014 alkaen. Tavanomaisesti tuotetut satotiedot ovat saavavilla vuodesta 2020 alkaen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)