Lounais-Suomen Jätehuolto luopuu pyörällisten biojäteastioiden suojasäkeistä
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) luopuu suojasäkeistä, joita on käytetty pyörillä varustetuissa umpinaisissa biojäteastioissa. Päätöksen taustalla ovat suurikokoisten säkkien biokaasulaitoksessa aiheuttamat ongelmat. Biojätteen lajittelussa tärkeintä on muistaa pakata biojäte ensisijaisesti paperiseen biojätepussiin ja huolehtia astian säännöllisestä pesusta.
Biojätteen erilliskeräys on yleistynyt nopeasti, ja yhä useammalla kiinteistöllä on oma biojäteastia. Vaikka tämä on kiertotalouden kannalta ilouutinen, suojasäkkien käyttö lisääntyneissä astioissa on aiheuttanut kasvavia ongelmia Biolinja Oy:n biokaasulaitoksessa, jossa käsitellään Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueelta kerätty biojäte.
Biokaasulaitoksessa suojasäkit muuttuvat käsittelyssä purukumimaiseksi massaksi, joka takertuu koneisiin ja aiheuttaa tukoksia. Pahimmillaan tukokset pysäyttävät tuotannon puhdistustyön ajaksi ja nostavat siten käsittelyn kustannuksia.
– Mitä suurempi säkki, sitä pidempi venyvä massa ja suurempi todennäköisyys, että massa kiertyy pitkiksi liaaneiksi käsittelylaitteiston ympärille ja aiheuttaa ongelmia biokaasulaitoksen toiminnalle, kertoo Biolinja Oy:n tekninen johtaja Ari Murtoniemi tiedotteessa.
Myös kiinteistöiltä on tullut suojasäkeistä negatiivista palautetta.
– Palautteen mukaan ohutta materiaalia olevat suojasäkit repeytyvät helposti, jolloin ne eivät suojaa astiaa. Säkit eivät tahdo myöskään pysyä paikoillaan, vaan valahtavat astian pohjalle, eivätkä siten täytä tarkoitustaan, LSJH:n palvelupäällikkö Jaakko Salminen selittää.
Suojasäkkien aiheuttamien ongelmien vuoksi niiden käytöstä luovutaan koko LSJH:n toimialueella porrastetusti lokakuun lopusta marraskuun puoliväliin. LSJH liittyy näin useiden muiden jätehuoltolaitosten joukkoon, jotka ovat jo luopuneet säkeistä vastaavista syistä.
Muutos koskee vain pyörällisiä umpinaisia 140–240 litran biojäteastioita. Nostoperusteisissa säiliöissä tai tuulettuvissa biojäteastioissa ei suojasäkkejä ole käytössä, eikä hajuhaittoja tai siisteysongelmia ole havaittu.
– Tärkeintä on, että asukkaat pakkaavat biojätteen ennen astiaan laittamista ja että astia pestään säännöllisesti, Salminen sanoo.
Biojäte on jätehuoltomääräysten mukaan pakattava biohajoavaan pussiin ennen jäteastiaan laittamista ja astia pestävä vähintään kahdesti vuodessa. Tämä estää lian pinttymistä, bakteerien kasvua sekä hajujen muodostumista.
Paras pakkausmateriaali biojätteelle on paperipussi tai sanomalehdestä taiteltu pussi. Biohajoavasta muovista valmistettuja pienikokoisia pusseja on myös mahdollista käyttää. Tavanomaisten muovipussien käyttö taas on kielletty, sillä muovi ei hajoa ja voi päätyä mikromuovina luontoon ja ravintoketjuun.
– Paperipussit tai sanomalehti hajoavat helposti kaasutusprosessissa tai pellolla. Tavanomainen muovi ei hajoa, ja siksi sen käyttö biojätteen pakkaamisessa on ehdottomasti kielletty, Salminen painottaa.
Kun biojäte pakataan asianmukaisesti ja astia pidetään puhtaana, suojasäkeistä luopumisella ei odoteta olevan vaikutuksia jäteastian käyttöön tai keräykseen. Sen sijaan biokaasulaitoksen toimintavarmuus paranee merkittävästi.
LSJH on tiedottanut tekstiviestitse tai sähköpostitse niitä kiinteistöjä, joita asia koskee.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)




















