Tasavallan presidentti on hyväksynyt hallituksen perhevapaauudistukseen liittyvät lakiehdotukset. Perhevapaauudistus tarkoittaa muun muassa pidempiä vanhempainvapaita, yhtä suuria vanhempainrahakiintiöitä molemmille vanhemmille ja joustoja vapaiden ajoittamiseen. Uudistus astuu voimaan 1. elokuuta.

Perhevapaauudistus muuttaa vanhempainvapaiden ja niistä maksettavien vanhempainpäivärahojen kestoa ja ajankohtaa. Uudistus jakaa perhevapaat ja lasten hoitovastuun tasaisemmin vanhempien kesken, jolloin lapsella on mahdollisuus rakentaa suhde kumpaankin vanhempaan.

Vanhempainrahapäivät ovat aina lapsikohtaisia. Tulevina vuosina perheissä voidaan elää samaan aikaan kahden lain mukaan. Jos ensimmäinen lapsi on syntynyt nykyisten lakien loppumetreillä ja seuraava lapsi syntyy tulevan uudistuksen astuttua voimaan, vanhempainetuudet määräytyvät eri tavalla kummankin lapsen kohdalla.

Perhevapaauudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4. syyskuuta tai sen jälkeen tai joissa adoptiolapsi otetaan hoitoon 31. heinäkuuta tai sen jälkeen.

Jos lapsi kuitenkin syntyy etuajassa ennen uudistuksen voimaantuloa, hänen kohdallaan sovelletaan aiempaa sairausvakuutuslakia ja vanhempainpäivärahoja lasketusta syntymäajasta huolimatta. Viikonloppuna 30.–31. heinäkuuta syntyvien lasten osalta oikeus raskausrahaan alkaa vasta maanantaina 1. elokuuta, joten heidän vanhempansa saavat vanhempainpäivärahoja perhevapaauudistuksen mukaisesti.

Adoptiolasten kohdalla vanhempainvapaat määräytyvät uuden lain mukaisesti, jos lapsen hoitoonottopäivä on sunnuntai 31. heinäkuuta tai myöhemmin, sillä tällöin vanhempainrahaa maksetaan aikaisintaan maanantaista 1. elokuuta alkaen.

Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.

Raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella pääsääntöisesti yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää.

Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.

Osittainen vanhempainraha ja -vapaa tuo joustoa työn ja perhevapaan yhteensovittamiseen. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaa vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän, eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista.

Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmille voidaan maksaa vanhempainpäivärahaa samasta lapsesta yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajalta. Vanhempainrahaoikeus määräytyy yleensä samoin perustein riippumatta perhemuodosta.

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja yksityisen hoidon tukeen alkaa jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jolloin lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan voi säilyä, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta. Paikka säilyy, jos poissaolon aikana lapsen hoidosta maksetaan vanhempainrahaa ja poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa.

Oikeus kotihoidon tukeen alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää, kun lapsi on noin puolen vuoden ikäinen. Kotihoidon tukea voidaan maksaa esimerkiksi vanhempien omien vanhempainrahajaksojen väliin jäävänä ajankohtana. Sitä voi saada vähintään kuukauden pituiselle yhtäjaksoiselle ajalle.

Perhevapaauudistuksen uudet sisällöt on julkaistu Kelan verkkosivuilla www.kela.fi/lapsiperheet. Uudistuksen mukaiset päivärahat ovat haettavissa 1. toukokuuta alkaen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)