Kevättyöt etenevät rauhalliseen tahtiin

Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Kuva: Lilli Jokela

Kevätkylvöt käynnistyivät suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Kylvötyöt ovat Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä keskimääräisessä aikataulussaan, jos sää pysyy poutaisena ja ilmat lämpenevät hieman, ja muuallakin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin toukokuun puolivälissä.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella peltojen kuivumisessa muokkauskuntoon on ollut toivomisen varaa. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai välttävä. Roudattoman talven jäljiltä Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin ja paikoitellen runsaat sateet ovat liettäneet hiesumaita. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia. Maan etelä- ja länsiosissa savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.

Viime talvi oli suotuisa talvehtimisten suhteen, paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan talvehtiville kasveille. Talvituhot ovat olleet vähäisiä ja niin nurmet, syysviljat, syysöljykasvit kuin marja- ja omenakasvustot ovat talvehtineet hyvin. Kevät on ollut viileä ja yöpakkasia on ollut koko huhtikuun ajan, mutta hitaan kasvuunlähdön ansiosta yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet suurempia vaurioita kasvustoihin.

Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla runsas viikko sitten ja kylvöt ovat vielä aivan alussa. Kevätkylvöjen odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla peltojen kuivumista joudutaan vielä odottamaan ja Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät vapun aikaan. Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkamassa lähipäivinä. Rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Pohjanmaata myöten viikon kuluessa. Kevätrypsin kylvöjen odotetaan alkavan toukokuun puolivälissä.

Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin.

Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ja rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Suuret hanhi- ja joutsenparvet ovat paikoin aiheuttaneet vahinkoja syyskasveille ja nurmille, ja niiden pelätään tuhoavan myös kevätkylvöksiä.

Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla, mutta säiden viileneminen pysäytti kehityksen. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on hillinnyt kasvustojen kasvuun lähtöä. Yöpakkaset eivät näillä näkymin ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin, mutta tilannetta pystytään arvioimaan paremmin, kun kasvu on jälleen uudestaan päässyt käyntiin. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä. Syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.

Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin lumien sulettua ja peltojen kuivuttua koneita kantaviksi jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa. Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa, mutta työt ovat keskeytyneet kylmän ja sateisen jakson takia useilla alueilla. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.

Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä hyvin maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Viljelykasvien valinnoissa näkyy hienoinen suuntaus kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä. Merkittävimmät muutokset kylvöaloissa koskevat kevätöljykasveja, kauraa, hernettä, sokerijuurikasta, kuminaa ja luomualaa yleisesti. Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kauran Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat pitäneet kiinnostusta yllä herneen viljelyyn, ja viljelyn laajentamiseen on kiinnostusta Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Kevätvehnän ja rehualan viljelyaloissa on tapahtumassa toisilla alueilla viljelyalojen kasvua, toisilla alueilla puolestaan pienenemistä. Myöskään mallasohran, ruokaperunan ja luonnonhoitopeltojen kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa jo maaliskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa varhaisperunoiden istutukset käynnistyivät huhtikuun alussa ja Pohjanmaan rannikkoalueellakin huhtikuun puolen välin jälkeen. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet varhaisperunakasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.

Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty ja kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumisen talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen hyvin, mutta talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.

Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen keskikorot laskeneet

Uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin vuoden toisella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista 67 miljoonan euron edestä, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vakuudettomien kulutusluottojen sovittu vuosikorko oli 8,03 prosenttia ja todellinen vuosikorko 12,52 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavana aikana sovittu vuosikorko oli 8,71 prosenttia ja todellinen vuosikorko 13,50 prosenttia.

Korona- ja kausi-influenssarokotukset alkavat Varsinais-Suomessa syys–lokakuussa

Koronarokotukset alkavat Varsinais-Suomessa syyskuussa. Ne etenevät syksyn aikana THL:n määrittelemien kohderyhmien mukaisesti. Riskiryhmien influenssarokotukset alkavat loka–marraskuussa. Kaikki lisätiedot rokotuksista löytyvät verkkosivuilta varha.fi/influenssa ja varha.fi/korona.

Jari Paasikivi valittu Turun uudeksi joukkoliikennejohtajaksi

Jari Paasikivi.

Turun seudun joukkoliikennettä luotsaamaan valittiin diplomi-insinööri Jari Paasikivi . Paasikivellä on kokemusta joukkoliikenteen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä kunnallisella että yksityisellä sektorilla. Tehtävän hakuaika päättyi 23. heinäkuuta.

Farmari-Volvo törmäsi pyöräilijään Länsikeskuksessa, poliisi pyytää ilmoittautumaan

Lounais-Suomen poliisi selvittää maanantaina 1. syyskuuta tapahtunutta liikenneonnettomuutta, jossa autoilija törmäsi suojatietä polkupyörällä ylittäneeseen poikaan Länsikeskuksessa.

Pukkilan korttelille LEED Platinum -sertifikaatti

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle rakentunut viiden kerrostalon ja pysäköintihallin muodostama kokonaisuus on saanut LEED Platinum -ympäristösertifikaatin.

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle kortteli 88:aan rakentunut viiden kerrostalon ja pysäköintihallin muodostama kokonaisuus on saanut LEED Platinum -ympäristösertifikaatin. Kohde on EU-taksonomian mukainen.

Hirvionnettomuudet lisääntyneet viime vuosina – eniten onnettomuuksia syyskuussa

Hirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa. Viime vuonna sattui yli 1 600 hirvionnettomuutta, kun edellisvuonna niitä sattui noin 1 500. Etenkin syys-lokakuussa autoilijoiden on syytä olla valppaana, kun hirvet ovat aktiivisimmillaan ja keliolosuhteet muuttuvat haastavammiksi.

Marianne Gustafsson Burgmann 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertissa Turun tuomiokirkossa

Marianne Gustafsson Burgmann.

Marianne Gustafsson Burgmann soittaa 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertin Turun tuomiokirkossa lauantaina 13. syyskuuta kello 16. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin järjestää Turun tuomiokirkkoseurakunta.

Turun keskustan ilmanlaatu viime vuonna enimmäkseen hyvä mutta heikompi kuin edellisvuonna

Raportti Turun seudun ilmanlaadusta vuonna 2024 on valmistunut. Raportissa käsitellään Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa ja Paraisilla mitattuja ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksia. Turun ilmanlaadun mittausasemat sijaitsivat Kauppatorilla ja Ruissalossa. Rikkidioksidia mitattiin Turussa Ruissalon Saaronniemessä, typpidioksidia Kauppatorilla sekä Ruissalossa, otsonia Ruissalossa ja hengitettäviä hiukkasia sekä pienhiukkasia Kauppatorilla. Raja-arvot eivät ylittyneet Turussa minkään epäpuhtauden kohdalla. Hengitettäville hiukkasille annettu raja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) sen sijaan ylittyi neljä kertaa Turun Kauppatorilla.

Paimio 700 -juhlavuosimuraali valmis – teos esillä Paimion kaupungintalon länsipäädyssä

Juhlavuosimuraalin julkistus.

Paimion 700-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu julkinen taideteos on nyt valmis ja kaikkien paimiolaisten sekä kaupungissa vierailevien nähtävillä. Suurikokoinen muraali sijaitsee Paimion kaupungintalon länsipäädyssä, ja se juhlistaa paikkakunnan pitkää historiaa, kulttuuriperintöä ja yhteisöllisyyttä. Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Jukka Hakanen .

Kakkostyypin diabetes lisää suolistosyövän riskiä merkittävästi

Suomen Syöpärekisterin tutkimus osoittaa, että suolistosyövällä ja kakkostyypin diabeteksella on selkeä yhteys. Miehillä diabeteksen aiheuttama munuaissairaus kasvattaa suolistosyövän riskiä jopa yli 50 prosenttia muihin diabeetikkoihin verrattuna.

Leipäviikolla puhutaan täysjyväviljan puolesta

Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä.

Leipäviikkoa vietetään 8.–14. syyskuuta teemalla Hyvää täysjyvää. Eri leivissä on eri määriä täysjyväviljaa ja kuitua. Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä.

Aluehallintovirasto löysi puutteita Varhan mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle huomautuksen vastaisen varalle siitä, että päihteitä käyttäville asiakkaille ja mielenterveyskuntoutujille tulee myöntää heidän palvelutarvettaan vastaavat palvelu-, hoito- ja kuntoutuskokonaisuudet. Hyvinvointialueelta pyydetään joulukuun alkuun mennessä selvitystä tekemistään palvelujen saatavuutta ja toimintatapoja parantavista toimenpiteistä.

Turun raitiotien alustavat katusuunnitelmat julkaistu – kaupunkilaisten kommentteja kerätään kyselyllä

Havainnekuva raitiovaunusta Eerikinkadulla.

Turun raitiotien alustavia katusuunnitelmia voi kommentoida karttapohjaisessa kyselyssä 8.–28. syyskuuta. Alustavat katusuunnitelmat kuvaavat, miten raitiotien reitin varrella olevat kadut muuttuisivat, jos Turkuun rakennetaan raitiotie. Suunnitelmat on julkaistu raitiotien koko 12 kilometrin reitiltä sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon välillä. Suunnitelmia esitellään tilaisuuksissa syyskuun aikana.

Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia

Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.

Viherrakennustyö sulkee ajokaistan Helsinginkadulla

Helsinginkadulla tehdään viherrakennustyötä Pispalantien ja Tuomaansillan välillä 8.–19. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla. Työstä on haittaa molemmissa ajosuunnissa.

Tyhjillään ollut puutalo tuhoutui tulipalossa Pöytyällä

Tyhjillään ollut pieni, noin 75-neliöinen yksikerroksinen puurunkoinen talo tuhoutui asuinkelvottomaksi Pöytyällä.

Varikoissa yhteisöllistä toimintaa, lämmintä ruokaa ja tukea arjen haasteisiin

Varissuon Varikon tarjoilutehtävissä diakoni Katja Laaksonen.

Turun keskustassa, Varissuolla ja Kaarinassa javautuvat maanantaina 15. syyskuuta uudet kohtaamispaikat eli Varikot. Tarjolla on yhteisöllistä toimintaa, lämmintä ruokaa ja tukea arjen haasteisiin.

Uusi tutkimus: Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät turvapaikkatutkinnat perustuvat vain osittain vakiintuneeseen psykologiseen tietoon

Seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi vainoa pakenevat turvapaikanhakijat ovat vaarassa kohdata epäsuoria stereotyyppisiä käsityksiä, kun heidän uskottavuuttaan arvioidaan. Viranomaisilla on tapana olettaa, että rehelliset hakijat voivat antaa yksityiskohtaista tietoa seksuaali-identiteetistään, mutta turvapaikkapuhutteluissa esitetyt kysymykset eivät aina kannusta kuvaamaan kokemuksia vapaasti ja oikein, kertoo tuore Åbo Akademin väitöskirja .

Urheilu

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.