Kevättyöt etenevät rauhalliseen tahtiin
Kevätkylvöt käynnistyivät suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Kylvötyöt ovat Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä keskimääräisessä aikataulussaan, jos sää pysyy poutaisena ja ilmat lämpenevät hieman, ja muuallakin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin toukokuun puolivälissä.
Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella peltojen kuivumisessa muokkauskuntoon on ollut toivomisen varaa. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai välttävä. Roudattoman talven jäljiltä Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin ja paikoitellen runsaat sateet ovat liettäneet hiesumaita. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia. Maan etelä- ja länsiosissa savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.
Viime talvi oli suotuisa talvehtimisten suhteen, paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan talvehtiville kasveille. Talvituhot ovat olleet vähäisiä ja niin nurmet, syysviljat, syysöljykasvit kuin marja- ja omenakasvustot ovat talvehtineet hyvin. Kevät on ollut viileä ja yöpakkasia on ollut koko huhtikuun ajan, mutta hitaan kasvuunlähdön ansiosta yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet suurempia vaurioita kasvustoihin.
Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla runsas viikko sitten ja kylvöt ovat vielä aivan alussa. Kevätkylvöjen odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla peltojen kuivumista joudutaan vielä odottamaan ja Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.
Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät vapun aikaan. Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkamassa lähipäivinä. Rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Pohjanmaata myöten viikon kuluessa. Kevätrypsin kylvöjen odotetaan alkavan toukokuun puolivälissä.
Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin.
Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ja rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Suuret hanhi- ja joutsenparvet ovat paikoin aiheuttaneet vahinkoja syyskasveille ja nurmille, ja niiden pelätään tuhoavan myös kevätkylvöksiä.
Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla, mutta säiden viileneminen pysäytti kehityksen. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on hillinnyt kasvustojen kasvuun lähtöä. Yöpakkaset eivät näillä näkymin ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin, mutta tilannetta pystytään arvioimaan paremmin, kun kasvu on jälleen uudestaan päässyt käyntiin. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä. Syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.
Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin lumien sulettua ja peltojen kuivuttua koneita kantaviksi jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa. Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa, mutta työt ovat keskeytyneet kylmän ja sateisen jakson takia useilla alueilla. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.
Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä hyvin maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Viljelykasvien valinnoissa näkyy hienoinen suuntaus kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä. Merkittävimmät muutokset kylvöaloissa koskevat kevätöljykasveja, kauraa, hernettä, sokerijuurikasta, kuminaa ja luomualaa yleisesti. Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kauran Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat pitäneet kiinnostusta yllä herneen viljelyyn, ja viljelyn laajentamiseen on kiinnostusta Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.
Kevätvehnän ja rehualan viljelyaloissa on tapahtumassa toisilla alueilla viljelyalojen kasvua, toisilla alueilla puolestaan pienenemistä. Myöskään mallasohran, ruokaperunan ja luonnonhoitopeltojen kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.
Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa jo maaliskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa varhaisperunoiden istutukset käynnistyivät huhtikuun alussa ja Pohjanmaan rannikkoalueellakin huhtikuun puolen välin jälkeen. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet varhaisperunakasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.
Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty ja kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.
Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumisen talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen hyvin, mutta talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.
Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)