Kevättyöt etenevät rauhalliseen tahtiin

Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Kuva: Lilli Jokela

Kevätkylvöt käynnistyivät suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Kylvötyöt ovat Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä keskimääräisessä aikataulussaan, jos sää pysyy poutaisena ja ilmat lämpenevät hieman, ja muuallakin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin toukokuun puolivälissä.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella peltojen kuivumisessa muokkauskuntoon on ollut toivomisen varaa. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai välttävä. Roudattoman talven jäljiltä Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin ja paikoitellen runsaat sateet ovat liettäneet hiesumaita. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia. Maan etelä- ja länsiosissa savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.

Viime talvi oli suotuisa talvehtimisten suhteen, paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan talvehtiville kasveille. Talvituhot ovat olleet vähäisiä ja niin nurmet, syysviljat, syysöljykasvit kuin marja- ja omenakasvustot ovat talvehtineet hyvin. Kevät on ollut viileä ja yöpakkasia on ollut koko huhtikuun ajan, mutta hitaan kasvuunlähdön ansiosta yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet suurempia vaurioita kasvustoihin.

Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla runsas viikko sitten ja kylvöt ovat vielä aivan alussa. Kevätkylvöjen odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla peltojen kuivumista joudutaan vielä odottamaan ja Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät vapun aikaan. Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkamassa lähipäivinä. Rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Pohjanmaata myöten viikon kuluessa. Kevätrypsin kylvöjen odotetaan alkavan toukokuun puolivälissä.

Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin.

Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ja rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Suuret hanhi- ja joutsenparvet ovat paikoin aiheuttaneet vahinkoja syyskasveille ja nurmille, ja niiden pelätään tuhoavan myös kevätkylvöksiä.

Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla, mutta säiden viileneminen pysäytti kehityksen. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on hillinnyt kasvustojen kasvuun lähtöä. Yöpakkaset eivät näillä näkymin ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin, mutta tilannetta pystytään arvioimaan paremmin, kun kasvu on jälleen uudestaan päässyt käyntiin. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä. Syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.

Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin lumien sulettua ja peltojen kuivuttua koneita kantaviksi jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa. Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa, mutta työt ovat keskeytyneet kylmän ja sateisen jakson takia useilla alueilla. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.

Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä hyvin maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Viljelykasvien valinnoissa näkyy hienoinen suuntaus kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä. Merkittävimmät muutokset kylvöaloissa koskevat kevätöljykasveja, kauraa, hernettä, sokerijuurikasta, kuminaa ja luomualaa yleisesti. Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kauran Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat pitäneet kiinnostusta yllä herneen viljelyyn, ja viljelyn laajentamiseen on kiinnostusta Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Kevätvehnän ja rehualan viljelyaloissa on tapahtumassa toisilla alueilla viljelyalojen kasvua, toisilla alueilla puolestaan pienenemistä. Myöskään mallasohran, ruokaperunan ja luonnonhoitopeltojen kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa jo maaliskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa varhaisperunoiden istutukset käynnistyivät huhtikuun alussa ja Pohjanmaan rannikkoalueellakin huhtikuun puolen välin jälkeen. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet varhaisperunakasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.

Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty ja kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumisen talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen hyvin, mutta talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.

Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kun kaikki on mahdollista

Se tapahtuu joka vuosi samana päivänä. Aurinko paistaa tarpeeksi kirkkaasti, mutta ilma on edelleen niin kylmä, että järki suosittelisi pysymään sisällä. Silloin ihminen tekee päätöksen: nyt on kevät. Päätös ei perustu faktoihin. Se perustuu valoon.

Suomalaisiin kohdistuu runsaasti huijauspuheluita ulkomailta

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kuormittavat suomalaisten arkea. Kilpi-sovellukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteydenottoja tulee useista maista, ja niiden rinnalla liikkuu myös paljon viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palvelujen nimissä tehtyjä tietojenkalasteluyrityksiä.

Turun ammattikorkeakoululle 40 lisäaloituspaikkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 500 lisäaloituspaikkaa. Näistä Turun AMK sai 40 paikkaa. Turun ammattikorkeakoulu sai kokoaan suuremman määrän lisäaloituspaikkoja, mikä johtuu alueen työelämän kasvutarpeista.

Suomalaiset söivät viime vuonna ennätysmäärän kurkkua

Kotimaista kurkkua viljeltiin viime vuonna ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa.

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Samaan aikaan kuultiin, että söimme viime vuonna ennätysmäärän kurkkuja ja kotimaiset kasvihuoneyrittäjät rikkovat ennätyksiä kurkun- ja tomaatin viljelyssä.

Varhan tavoitteena lisätä ikääntyneiden perhehoitoa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tavoitteena on lisätä ikääntyneiden perhehoitoa. Perhehoito on julkinen palvelu, jossa hoiva ja huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai väliaikaisesti ikäihmisen kotona.

Turun musiikkijuhlilla kuullaan islantilaisia sävyjä, suuria orkesterivierailuja ja tarinallisia kokonaisuuksia

Kjartan Sveinsson.

Turun musiikkijuhlat (TMJ) järjestetään 1.–21. elokuuta. Festivaali tuo jälleen elämyksiä eri puolille kaupunkia ja jatkaa taiteellisen johtajan Lauri Porran Läsnä-teemaa, joka korostaa kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia.

Eloranta: Kansallisarkiston säästöt uhkaavat historian tutkimusta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut Kansallisarkiston säästösuunnitelmista. Elorannan mukaan toimipisteiden sulkeminen ja digitaaliseen toimintamalliin siirtyminen heikentävät tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta päästä käsiksi ja tutkia Kansallisarkiston historiallisia aineistoja. Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Lintujen kevätmuutto tavanomaista aikaisemmassa

Västäräkki.

Muuttolintuja saapuu päivä päivältä lisää, ja muutto etenee nopeasti pohjoiseen lumirajan vetäytyessä ja sulapaikkojen laajetessa. BirdLife Suomen kokoamien tietojen perusteella lintujen kevätmuutto on tavanomaista aikaisempi, muttei poikkeuksellinen, sillä kevätmuutto on tällä vuosituhannella käynnistynyt selvästi entistä aikaisemmin.

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta huhtikuussa järjestettävässä piirikokouksessa. Piirin puheenjohtaja Markus Blomquist (Turku) sekä varapuheenjohtajat Laura Wickström (Parainen) ja Roger Hakalax (Kemiönsaari) haluavat yhdessä jatkaa tehtävässään.

Mikä avuksi siitepölyallergian oireisiin?

Siitepölyallergian yleisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kirkas vuoto, aivastelu, silmien kutina ja vuotaminen sekä väsymys.

Siitepöly aiheuttaa monelle erilaisia silmä- ja nenäoireita, kun pensaat, lehtipuut ja heinät kukkivat. Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä käynnissä on lepän ja pähkinäpensaan kukinta.

Yrittäjät varoittaa laajoista energiatukitoimista – veroale voi pahentaa tilannetta

Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta sekä nostaa energian ja logistiikan kustannuksia pk-yrityksissä. Suomen Yrittäjät varoittaa Orpon hallitusta energian ja polttoaineiden laajamittaisista veronalennuksista ja hintasääntelystä. Veroalet voivat jopa pahentaa tilannetta.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyneet

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden ajan. Maksuajat ovat pidentyneet etenkin omistusasumiseen otetuissa lainoissa. Osassa asuntolainoista myös korontarkistus voi vaikuttaa lainan lopulliseen takaisinmaksuaikaan.

Moni vuokranantaja jättää ilmoittamatta vuokratuloja verotukseen

Vuokratulojen verovalvonta tuo vuosittain kymmeniä miljoonia euroja lisää veroja yhteiskunnalle. Vuokratulot pitää ilmoittaa verotukseen itse. Myös virtuaalivaluutoista tai somenäkyvyyden kautta saadut tulot pitää ilmoittaa verotukseen. Esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivät ovat 1., 14., 21. ja 28. huhtikuuta.

Aurajokisuulla pääsee polskimaan jo ensi kesänä

Kaarle Knuutinpojan rantatien varteen, Aurajokisuulle, rakennetaan uusi uimaranta. Työt ranta-alueella alkavat 30. maaliskuuta. Uimareille rakennetaan pukukopit, ulkosuihku ja väliaikainen wc.

Lupa- ja valvontavirasto aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Osa tarkastuksista voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Kellot kesäaikaan sunnuntaina

Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kellojen viisareita siirretään tunti eteenpäin ensi sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.

Turun AMK:n hanke tavoittelee sähköautojen akuille korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä

Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa liiketoimintaa.

Kuninkaantien muusikot esittää neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot

Paulus BucaenuksenMatteus-passio esitetään Mynämäen Pyhän Laurin kirkossa.

Kuninkaantien muusikot esittää hiljaisella eli pääsiäistä edeltävällä viikolla kaikkien neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa – ainakin moderneina aikoina – kun vastaava hanke toteutetaan. Neljän passion esityspäivät ja passiotekstien järjestys pohjautuvat Turun messukirjaan, Missale Aboenseen .

Näköislehti

Urheilu

Åboraakkeli: Wirmo taistelee liiganoususta

Olivia Pietilä.

Varsinais-Suomen asema naisten F-liigassa saattaa hyvinkin vahvistua ensi kaudella. Salibandyn naisten divarin superfinaalissa kohtaavat Mynämäen SBS Wirmo ja SPV. Finaali pelataan Mynämäellä lauantaina 28. maaliskuuta.

Eero Vuorjoki, Oscar Häggström ja Vincent Ulundu Pikkuhuuhkajien matkassa

Vincent Ulundu.

Pikkuhuuhkajat kohtaa San Marinon vieraissa 26. maaliskuuta kello 19 Suomen aikaa ja Kyproksen kotona Tampereella 31. maaliskuuta kello 18.

TPS:n Olli Kuismalle kahden vuoden jatkopahvi

Olli Kuisma.

TPS:n salibandymiesten ykkösmaalivahti Olli Kuisma jatkaa Palloseurassa. Kuisman allekirjoittama jatkosopimus pitää miehen TPS:n maalilla kahden seuraavan kauden ajan, kevääseen 2028. Kuluvalla kaudella Pöytyän Urheilijoiden kasvatti on ollut TPS:n tärkeimpiä yksilöitä. Kuisma on pelannut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kauden liigaottelut. Kuisman jatkosopimus tuo jatkuvuutta TPS:n miehistöön.

Kreikkalaiskärki lainalle Puolasta TPS:aan

Theodoros Tsirigotis.

Pääsiäisviikonloppuna alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura vahvistaa miehistöään uudella kärkipelaajalla. TPS lainaa keskushyökkääjä Theodoros Tsirigotisin Puolan pääsarjassa pelaavalta Gornik Zabrzen joukkueelta. Tsirigotisin lainasopimus turkulaisseuran kanssa ulottuu 1. elokuuta asti.

Missäs oot?: Toiminnanjohtaja jääkaapilla

Janne Kytölä.

Tavoitimme TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Janne Kytölän torstaina kello 14.15.

Daniel Ståhl jahtaa yhä puuttuvaa kultaansa

Oklahoman Ramonassa sijaitseva ”ennätysten pelto” ei kiinnosta Daniel Ståhlia. – Haluan heittää pitkälle oikeissa kisoissa ja voittaa arvokisamitaleja, mies linjaa.

Eurooppalaisten yleisurheilijoiden päätavoite alkavana kesänä on Englannin Birminghamissa elokuussa käytävät EM-kisat. Myös kiekonheittäjä Daniel Ståhlin tämän kauden tähtäin on asetettu Birminghamiin.