Kevättyöt etenevät rauhalliseen tahtiin

Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Kuva: Lilli Jokela

Kevätkylvöt käynnistyivät suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Kylvötyöt ovat Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä keskimääräisessä aikataulussaan, jos sää pysyy poutaisena ja ilmat lämpenevät hieman, ja muuallakin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin toukokuun puolivälissä.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella peltojen kuivumisessa muokkauskuntoon on ollut toivomisen varaa. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai välttävä. Roudattoman talven jäljiltä Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin ja paikoitellen runsaat sateet ovat liettäneet hiesumaita. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia. Maan etelä- ja länsiosissa savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.

Viime talvi oli suotuisa talvehtimisten suhteen, paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan talvehtiville kasveille. Talvituhot ovat olleet vähäisiä ja niin nurmet, syysviljat, syysöljykasvit kuin marja- ja omenakasvustot ovat talvehtineet hyvin. Kevät on ollut viileä ja yöpakkasia on ollut koko huhtikuun ajan, mutta hitaan kasvuunlähdön ansiosta yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet suurempia vaurioita kasvustoihin.

Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla runsas viikko sitten ja kylvöt ovat vielä aivan alussa. Kevätkylvöjen odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla peltojen kuivumista joudutaan vielä odottamaan ja Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät vapun aikaan. Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkamassa lähipäivinä. Rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Pohjanmaata myöten viikon kuluessa. Kevätrypsin kylvöjen odotetaan alkavan toukokuun puolivälissä.

Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin.

Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ja rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Suuret hanhi- ja joutsenparvet ovat paikoin aiheuttaneet vahinkoja syyskasveille ja nurmille, ja niiden pelätään tuhoavan myös kevätkylvöksiä.

Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla, mutta säiden viileneminen pysäytti kehityksen. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on hillinnyt kasvustojen kasvuun lähtöä. Yöpakkaset eivät näillä näkymin ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin, mutta tilannetta pystytään arvioimaan paremmin, kun kasvu on jälleen uudestaan päässyt käyntiin. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä. Syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.

Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin lumien sulettua ja peltojen kuivuttua koneita kantaviksi jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa. Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa, mutta työt ovat keskeytyneet kylmän ja sateisen jakson takia useilla alueilla. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.

Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä hyvin maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Viljelykasvien valinnoissa näkyy hienoinen suuntaus kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä. Merkittävimmät muutokset kylvöaloissa koskevat kevätöljykasveja, kauraa, hernettä, sokerijuurikasta, kuminaa ja luomualaa yleisesti. Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kauran Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat pitäneet kiinnostusta yllä herneen viljelyyn, ja viljelyn laajentamiseen on kiinnostusta Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Kevätvehnän ja rehualan viljelyaloissa on tapahtumassa toisilla alueilla viljelyalojen kasvua, toisilla alueilla puolestaan pienenemistä. Myöskään mallasohran, ruokaperunan ja luonnonhoitopeltojen kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa jo maaliskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa varhaisperunoiden istutukset käynnistyivät huhtikuun alussa ja Pohjanmaan rannikkoalueellakin huhtikuun puolen välin jälkeen. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet varhaisperunakasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.

Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty ja kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumisen talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen hyvin, mutta talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.

Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yhdistykset vaikeuksissa yhdistysten luvatussa maassa

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja joidenkin mielestä niitä on aivan liikaakin. Monet yhdistykset toimivat jäsenmaksutulojensa ja valtion sekä kuntien avustuksien tuella. Nyt näitä tukia ollaan voimakkaasti leikkaamassa valtion ja kuntien taloudellisten ongelmien vuoksi. Tämä johtanee monien yleishyödyllistenkin yhdistysten toiminnan supistamiseen ellei peräti lakkauttamiseen.

OAJ antoi syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujen työriitaan ei ole vieläkään löytynyt ratkaisua. OAJ antoi 7. syyskuuta syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin. Jos sopua ei synny, uusi kolmipäiväinen lakko alkaa 22. syyskuuta.

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Halisissa

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Hehtokadulla Halisissa maanantaina illalla.

Pieni tukos voi johtaa suureen vesivahinkoon

Sadevesikourut saa helposti puhtaaksi esimerkiksi pyöreäpäisellä WC-harjalla. Roskien poistaminen niistä ennen pakkasia on tärkeää, jotta roskat eivät jäädy ja tuki vesikouruja.

Sadevesikouruihin kertyvät lehdet ja neulaset voivat aiheuttaa vahinkoja, jotka paljastuvat vasta kuukausien päästä. Alle tunnin huoltotoimella voi välttää tuhansien eurojen korjauslaskun.

Poliisi pysäytti Paraisilla viritetyn mopon, kuski 15-vuotias

Poliisi tapasi sunnuntaina illalla Paraisilla 15-vuotiaan pojan, jonka mopo oli viritetty kulkemaan 95 kilometrin tuntinopeutta. Mopoon oli tehty sellaisia rakenteellisia muutoksia, että se luokitellaan kevytmoottoripyöräksi. Tämä vuoksi poikaa epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Kupittaan kärjen kannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella

Kupittaan kärjen joukkoliikennekannen tukitelineen rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja etenevät syyskuussa rata-alueelle. Taustalla kohoaa Taito-kampus, jossa runkotöitä tehdään neljännessä kerroksessa.

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän joukkoliikennekannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella syyskuussa. Työvaiheeseen kuuluu melua ja tärinää aiheuttavaa paalutusta, jota tehdään yöaikaan maanantaista 14. syyskuuta alkaen arviolta noin kahden viikon ajan. Paalutukset jatkuvat päivätöinä arviolta marraskuuhun saakka.

Turussa kuvattu The Last Light of Summer yhdistää muodin, hevostaiteen ja Artukaisten historiallisen miljöön

Aada Uhlgrén ja Guizo da Fareja.

Turussa toteutettu muotihenkinen hevosaiheinen kuvasarja The Last Light of Summer tuo yhteen pohjoismaisen luonnon, pelkistetyn nykytyylin sekä naisen ja hevosen välisen sanattoman yhteyden. Luovan suunnittelijan Aada Uhlgrénin ja valokuvaaja Emilia Hynnisen yhteistyönä syntynyt sarja kuvattiin Artukaisissa, historiallisessa kartano- ja hevosmiljöössä.

Auto ulos Tampereen valtatieltä lentoaseman rampissa, kuski jäi jumiin autoon

Poliisi sai iltapäivällä kolmen jälkeen ilmoituksen kyljellään makaavasta henkilöautosta Tampereen valtatiellä lentoaseman rampissa. Pelastuslaitos on tapahtumapaikalla poliisin kanssa ja irrottaa kuljettajaa autosta.

Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä

Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta poissa käytöstä

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta Krapupuistikon kohdalla poissa käytöstä 7.–18. syyskuuta. Sillalla tehdään korjaustöitä.

Kittuisten yhteysaluslaiturin jatkosta keskustellaan sidosryhmien kanssa

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on purkamassa Houtskarissa Kittuisten vanhan yhteysaluslaiturin. Laituri on huonokuntoinen ja se on riski Korppoon–Houtskarin väliselle maantielauttaliikenteelle. Yhteysalusliikenteellä ei ole enää käyttöä laiturille. Purkutyön käynnistyttyä elinvoimakeskus sai tietoa laiturin muista käyttötarpeista. Elinvoimakeskus on keskeyttänyt laiturin purkutyöt ja keskusteluja käydään vielä sidosryhmien kanssa ennen töiden jatkumista.

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa keskiviikosta 9. syyskuuta lähtien. Järjestelyn arvioidaan kestävän muutaman viikon ajan.

Älylasit mullistavat yritysvakoilun

Älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä toimitiloista hetkessä tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin. Työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat.

Alkoholista kannattaa luopua jo raskautta suunnitellessa

Varhainen kehitysvaihe on erityisen herkkä, ja alkoholi voi vaikuttaa sikiön kehitykseen jo aivan raskauden alussa.

Alkoholista luopuminen jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä tapa suojata kehittyvää lasta. Asiasta muistutetaan FASD-päivänä 9. syyskuuta, jolloin alkoholinmyynti aloitetaan yhdeksän minuuttia tavallista myöhemmin.

Sähköautojen kysyntä ennätysvahvaa

Elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 51,6 prosenttia oli täyssähköisiä. Heinäkuu oli historiallisesti ensimmäinen kerta Suomessa, kun kuukausitasolla yli puolet uusista ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä.

Ero tapahtuu yhä useammin jo vauva-aikana

Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea vauva-aikana.

Yhä useampi vanhempi eroaa jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Ilmiö näkyy Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa, joissa apua saaneiden määrä on kasvanut tänä vuonna lähes viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pikkulapsiperheiden lisääntyvät erot kertovat kasvavasta kuormituksesta elämänvaiheessa, jossa vanhemmuus, työelämän paineet ja taloudellinen epävarmuus kasaantuvat samaan aikaan.

Kuluttajalla uusi mahdollisuus saada hajonnut laite korjatuksi

Tavaran valmistajalla voi olla velvollisuus korjata esimerkiksi normaalin kulumisen vuoksi vioittunut kodinkone myös silloin, kun kuluttajalla ei ole kuluttajansuojalain tai takuun perusteella oikeutta maksuttomaan korjaamiseen. Valmistaja voi periä korjauksesta kohtuullisen maksun.

Näköislehti

Urheilu

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Mika Kuronen kohtaa Rami Hietaniemen karate combat -säännöillä

Mika Kuronen.

Hamara MMA:n promoottori Mika Kuronen ottelee 12. syyskuuta Helsingissä. Vastaansa Kuronen saa kreikkalaisroomalaisen painin MM-pronssimitalisti Rami Hietaniemen , joka on viritellyt viime aikoina vapaaottelu-uraa. Hietaniemen debyytti peruuntui aiemmin kesällä selkäongelmien vuoksi.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Puukkokatsomo: Interin väkevä vuosi

Alie Conteh, Ilari Kangasniemi ja Jussi Niska.

Vaikka Inter ei Konferenssiliigan liigavaiheeseen selvinnytkään, oli joukkueen suoritus kansainvälisissä otteluissa erinomainen. Vastaava menestys on ollut turkulaisittain äärimmäisen harvinaista.