Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat nousivat noin kuusi miljardia euroa vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Yhteensä varat ehtivät nousta vuoden toisen ja kolmannen neljänneksen aikana noin 16 miljardia koronapandemian aiheuttamasta laskusta. Varoja oli syyskuun lopussa 210 miljardia. Varojen elpyminen johtui lähes täysin osakemarkkinoiden toipumisesta.

– Koronan takia elämme edelleen epävarmuudessa, joka vaikuttaa työeläkevakuuttajien sijoituksiin. Rahoitusmarkkinoiden kehityksen rinnalla huomio kohdistuu yhä enemmän reaalitalouden näkymiin, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Eläkevarat jatkoivat vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä elpymistään koronapandemian aiheuttamasta jyrkästä laskusta maaliskuussa. Vielä syyskuun loppuun mennessä ei kuitenkaan saavutettu koronaa edeltävää tasoa. Vuoden 2019 lopussa varoja oli 215 miljardia.

– Varojen elpyminen oli pitkälti osakesijoitusten ansiota. Osakemarkkinoiden toipumiseen vaikuttivat keskuspankkien, valtioiden ja EU:n tukitoimenpiteet sekä koronaviruksen leviämisen hidastuminen sulkutoimien ansiosta, kertoo Koivurinne.

Osakemarkkinat, joissa varoista on lähes puolet, olivat osittain edelleen aiempia huippuja alhaisemmalla tasolla.

– Syyskuun lopussa rahoitusmarkkinoita painoi Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja mahdollisen vallanvaihdon sujumiseen liittyvä epävarmuus. Euroopassa tunnelmia ovat synkentäneet talouden odotettua vaisumpi palautuminen sekä lisääntyvien koronatapausten myötä uudelleen aloitetut sulkutoimet, Koivurinne kuvaa.

Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) jäi syyskuun lopussa miinukselle ja oli -1,5 prosenttia. Kuuden suurimman työeläkevakuuttajan osakesijoitusten tuotot olivat syyskuun lopussa reaalisesti keskimäärin -2,6 prosenttia. Myös korkosijoitusten tuotot jäivät negatiivisiksi, -0,7 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 1,1 prosenttia. Vaihtoehtoisten sijoitusten eli pääasiassa hedgerahastojen tuotot olivat reaalisesti -0,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Samaan aikaan, kun rahoitusmarkkinoilla suunta on viime kuukausina ollut hyvä, uutiset talouden näkymistä erityisesti Euroopassa ovat olleet huolestuttavia.

– Epävarmuus on jälleen lisääntynyt syksyn saapuessa ja koronaviruksen kesän suvantovaiheen päätyttyä. Rahoitusmarkkinoiden kehityksen rinnalla huomio kohdistuu yhä enemmän reaalitalouden näkymiin. Talouden ja työllisyyden kehityksellä on merkitystä myös työeläkkeiden rahoitukselle, sillä varat ja niiden tuotot ovat vain osa rahoitusta, sanoo Koivurinne.

Työeläkkeiden tärkein rahoituksen lähde ovat työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä kerättävät eläkemaksut. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan vuosittaisilla eläkemaksuilla ja neljännes varoista, jotka ovat karttuneet aiemmin kerätyistä maksuista.

Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä koronakriisin takia, sillä työeläkevakuuttajilla on puskuria pahan päivän varalle. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa ja on palautunut edelleen alkuvuoden laskusta. Lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voi aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa.

– On hyvä muistaa, että eläkesijoittamisessa aikajänne on pitkä. Yhden vuoden notkahduksen merkitys on viime kädessä vähäinen, sillä varojen kehitystä tarkastellaan vuosikymmenten aikajänteellä, sanoo Koivurinne.

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat nimittäin myös kokonaiseläkevastuut eli tulevaisuudessa maksettavat työeläkkeet. Vastuita on noin 700 miljardin arvosta. Valtaosa on tarkoitus rahoittaa kerättävillä työeläkemaksuilla, mutta eläkevaroilla on kasvava rooli.

Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen ei muuttunut kolmannen vuosineljänneksen aikana juuri lainkaan. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (49 %) nousi puoli prosenttiyksikköä osakkeiden arvostustasojen muutoksen takia. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (33 %) pysyi samana. Kiinteistösijoituksien (9 %) osuus ja vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (8 %) osuus laskivat kumpikin noin puoli prosenttiyksikköä.

– Koronaviruspandemia on ollut yllättäjä sijoitusympäristössä, joka oli jo ennestään haastava. Haastavuudesta kertoo korkosijoitusten osuuden supistuminen pitemmällä aikajänteellä. Taustalla on finanssikriisin elvytyksestä alkanut pitkittynyt matala korkotaso, jonka takia korkosijoituksia on korvattu paremmin tuottavilla osakkeilla, pääomasijoituksilla ja muilla vaihtoehtoisilla omaisuuslajeilla, kertoo Koivurinne.

Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman kuluneen vuosineljänneksen aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuus pysyi samana, mutta euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski yhden prosenttiyksikön. Kotimaan sijoitusten osuus vastaavasti nousi yhden prosenttiyksikön. Kolmannen vuosineljänneksen lopussa sijoitusvaroista neljännes kohdistui Suomeen (26 %), muualle euroalueelle vajaa viidennes (17 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin yli puolet (57 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)