Turun yliopiston ekologit osoittavat uudessa tieteellisessä artikkelissaan, että varpuspöllöjen ”pakastimiin” eli pönttöihin ja koloihin talven varalle keräämät ruokavarastot pilaantuvat kahdesta syystä: runsaiden syyssateiden seurauksena ja jos varaston kerääminen on aloitettu aikaisin. Artikkelin tulokset osoittavat, että ilmastomuutos saattaa vaikeuttaa petojen ravinnonhankintaa ja siten vähentää paikallista talviaikaista eloonjäävyyttä. Tutkimus on julkaistu korkealuokkaisessa kansainvälisessä Global Change Biology -tiedejulkaisussa.

Väitöskirjatutkija Giulia Masoero ja kanssakirjoittajat Turun yliopiston biologian laitokselta analysoivat professori Erkki Korpimäen tutkimusryhmän keräämää ainutlaatuista pitkäaikaisaineistoa vuosilta 2003–18. Tavoitteena oli tutkia, miten muuttuvat sääolot loppusyksyllä ja talvella vaikuttavat varpuspöllöjen keräämien ruokavarastojen aloitukseen sekä varastojen karttumiseen, käyttöön ja säilyvyyteen. Aineisto on Kauhavan seudulta Etelä-Pohjanmaalta, saalisvarastoja on yli 500 ja tutkimusalueen koko on 1 000 neliökilometriä.

Varpuspöllö on pienin petolintumme, joka saalistaa pääasiassa pikkunisäkkäitä, erityisesti myyriä, mutta käyttää korvaavana ravintona pikkulintuja. Varpuspöllöt aloittavat talvivarastoinnin yleensä silloin, kun lämpötila laskee nollan alapuolelle lokakuun lopulta alkaen. Ne keräävät suuria, usein kymmenien saaliiden varastoja tikankoloihin ja pönttöihin.

Varastoja voi olla monessa pöntössä muutaman kilometrin päässä toisistaan. Koiraita suuremmat naaraspöllöt ja nuoret yksilöt keräävät suurempia varastoja kuin koiraat ja yli yksivuotiaat pöllöt.

Korpimäen mukaan varastot ovat varpuspöllöille tärkeitä, koska myyrät ovat talvella suojassa lumen alla ja pikkulintuja on maastossa vähän.

– Varastointikäyttäytyminen on altis ilmastonmuutokselle, koska syksyn ja talven säät vaikuttavat varastojen säilymiseen ja käytettävyyteen. Monilla pohjoisilla alueilla syksyt ovat lämmenneet ja talvet ovat tulleet leudoiksi ja sateisiksi. Ennusteet osoittavat, että ilmastonmuutos tulee todennäköisesti jatkumaan samaan suuntaan, ja talvet tulevat suuresti lyhenemään.

Tutkimuksen mukaan varpuspöllöjen aikaisin kerätyt ruokavarastot pilaantuvat sitä todennäköisemmin, mitä enemmän lokakuun puolivälin ja joulukuun puolivälin aikana on sadepäiviä. Pöllöt käyttävät pilaantuneita varastosaaliita erityisesti huonoina myyrävuosina, mutta tutkimus osoitti, että varastosaaliiden pilaantuessa naaraspöllöjen tuleva tapaamistodennäköisyys tutkimusalueella oli alentunut: naaraspöllöt joko kuolevat tai joutuvat lähtemään alueelta.

– Tulos viittaa siihen, että pilaantuneiden varastosaaliiden käyttö ja/tai suuren pilaantuneen varaston keräämisestä syntyvä ajan ja energian hukka alentaa eloonjäävyyttä tai lisää lähtömuuttoa tutkimusalueelta, sanoo Masoero.

Varpuspöllöt saattavat kyetä osittain sopeutumaan ilmastonmuutokseen viivyttämällä ruokavarastojen keruun aloittamista, mutta todennäköisemmin ne kärsivät lämpenevän ilmaston aiheuttamista muutoksista. Sekä tuoreet tutkimustulokset että maailmanlaajuiset ilmastoennusteet osoittavat, että ilmastomuutos voi suuresti heikentää talvehtivien petojen ravinnonhankintaa ja siten ravinnon kulutusta, millä taas todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia pohjoisten havumetsien ravintoverkkoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)