Uutiset - Aamuset

Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä, minkä vuoksi Itämeren ja Saaristomeren suojelu on nyt otettava vakavasti, professori emeritus Ilppo Vuorinen sanoo.

Heinäkuun 12.–25. päivänä koettu kahden viikon hellejakso Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus.

Euroopan säätä leimasivat viime vuonna ennätyslämpötilat, rankkasateet ja laajat tulvat. Tuore raportti osoittaa, kuinka nopeasti ilmastonmuutos vaikuttaa Eurooppaan.

Keväällä allergiapuiden siitepölyä on Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin kaksinkertaisesti 1980-luvun mittauksiin verrattuna ja kukinta on noin viikon aikaisemmin.

Metsänrajapuutarha Utsjoella.

Turun yliopisto

Maapallon keskilämpötila ollut viimeisen vuoden ajan ennätyksellisen korkea. Copernicus-ilmastopalvelun mukaan kesäkuu oli 12. kuukausi, jolloin maapallon keskilämpötila oli 1,5 astetta tai sitä korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900.

Suomalaisretkikunta asensi Etelämantereelle laitteita, jotka mahdollistavat entistä tarkemman tutkimuksen maankuoren ja jäätiköiden liikkeistä. Suomen tutkimusasema Aboalla on nyt huippuluokan keskittymä mittausinfrastruktuuria, joka palvelee alueella tehtävää tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen.

Kansainvälisen tutkijajoukon tekemä tutkimus osoitti, että ilmastonmuutos heikensi tammikuun kylmyysjaksossa esiintyneitä pakkasia. Äärimmäisen kylmiä lämpötiloja esiintyy Pohjois-Euroopassa edelleen, mutta väestö voi muuttua haavoittuvammaksi, koska ankarat pakkaset ovat käyneet harvinaisemmiksi.

Hautova haahka.

Varsinais-Suomen lukiot saavat toukokuun aikana kirjalahjoituksen, jonka toivotaan lisäävän nuorten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista asioista. Lahjoitus on LähiTapiola-ryhmän, Metsänomistajien ja MTK-säätiön yhteinen. Tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä ilmastoasioista ja sen aiheuttamista riskeistä. Turun talousalueella kirjoja lahjoitetaan kaikkiaan 455.

Tuoreen tutkimusraportin mukaan keskimääräinen tuulisuus Suomessa on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Ilmastonmuutoksen myötä tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia Pohjois-Euroopassa, mutta Suomessa myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhentymisen ja vesisateiden vuoksi.

Merijään laajuuden muutos Pohjoisella Jäämerellä.

Ilmastonmuutoksen kytkös omaan kukkaroon ja taloudelliseen mielenrauhaan on suomalaisille epäselvä, sillä jopa 41 prosenttia ei osaa arvioida, tuleeko ilmastonmuutos vaikuttamaan heihin taloudellisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Erityisesti naiset kokevat olevansa epävarmoja teeman suhteen, selviää Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksesta.

Varpuspöllö on pienin petolintumme.

Maatalouden ilmastotiekartta -raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 prosenttia vuoteen 2035 ja 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupää

Kansalaisista jopa 43 prosenttia olisi halukkaita ostamaan ekosysteemipalvelut lähtökohtana tuotettua ruokaa, vaikka se olisi tavanomaista kalliimpaa. Viljelijöistä noin kolmannes olisi valmis tuottamaan ympäristöhyötyjä kohtuullisella korvaustasolla.

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää toimia niin vähäpäästöisten polttoaineiden kuin julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja henkilöautojen päästöt tästä 54 prosenttia. Mikäli yhä useampi siirtyisi yksityisautoilusta julkisen liikenteen matkustajaksi, saataisiin liikenteen päästöjä vähennettyä merkittävästi. Tämä edellyttää julkisen liikenteen yhteyksien ja reittitietojen löydettävyyden parantamista.

Verkkokauppa on yleistynyt eniten ruokakaupassa, mutta useimmat ostavat verkosta vaatteita, kertoo Danske Bankin kysely. Suomalaiskuluttajien huoli ilmastonmuutoksesta on laskenut vuodessa.

Järripeippo pesii koko Suomessa, mutta kanta on vahvin pohjoisessa.