30 on uusi 20, 40 on uusi 30, ja keski-ikä ei tule lainkaan.

Suomalaiset hankkivat lapsensa yhä vanhempina. Ikä on merkittävä tekijä, sillä naisen hedelmällisyys laskee iän myötä. Turun Felicitas Mehiläisen asiantuntijalääkäri Anna-Kaisa Poranen kohtaa vastaanotollaan yhä useammin 40-vuotiaita naisia, jotka ovat päättäneet sittenkin haluta lapsen. Turussa noin 20 prosenttia naisista ovat täyttäneet 40, kun he tulevat lapsettomuusklinikalle. Hedelmällisyysasioissa ikä on kuitenkin armoton. 40-vuotiaana raskauden mahdollisuus on enää 6 prosenttia.

– 25-vuotiaana raskauden mahdollisuus on 25 prosenttia yhden kierron aikana. 35-vuotiaana se laskee 12 prosenttiin. 40-vuotiaana mahdollisuus on enää 6 prosenttia ja 45-vuotiaana 0,5 prosenttia, Poranen täsmentää.

Mediassa esiin nostetut, yli 40- tai jopa 50-vuotiaat tuoreet äidit antavat vääristyneen kuvan siitä, miten helppoa raskaaksi on tulla ”vanhemmalla iällä”. Usein näissä jutuissa jää kertomatta, että raskaus ei välttämättä ole onnistunut ilman apua, kuten ilman luovutettuja munasoluja.

– Osa yli 40-vuotiaista pitää hedelmällisyyttään yhtä hyvänä kuin yleistä terveydentilaansa.

Porasen mukaan tiedot omasta hedelmällisyydestä voivat olla hatarat. Nykynaiset ovat kasvaneet siihen ajatukseen, että kaiken voi saada. Opiskelut ja uran luominen menevät monilla lapsien edelle, eikä työelämäkään juuri kannusta nuoria naisia lapsentekoon. Moni kokee, ettei uskalla jäädä äitiyslomalle, eikä oikeaa aikaa lapsille tunnu olevan.

Yhä useampi valitsee tietoisen lapsettomuuden ja joka viides suomalainen nainen jää lapsettomaksi, vaikkakin moni vasten omaa tahtoaan. Suurimmassa vaarassa tilastollisesti ovat korkeasti koulutetut naiset.

– Vaikka noudattaisi terveellisiä elämäntapoja, laskee hedelmällisyys jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. Toki elintavoillakin voi olla jotain merkitystä; alipaino ja ylipaino vaikuttavat hedelmällisyyteen, samoin tupakanpoltto. Tupakanpolttajilla vaihdevuodet alkavat keskimäärin kaksi vuotta aiemmin.

Hedelmällisyysterveyttä heikentävät myös piilevät, joskus oireettomat tai jo olemassa olevat perussairaudet, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, gynekologiset sairaudet, gluteeniyliherkkyys, diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ja autoimmuunisairaudet. Miehen hedelmällisyysterveys on yhtä merkittävää kuin naisenkin.

Miehen elintavoilla, mahdollisella tupakoinnilla, ylipainolla ja perussairauksilla, on paljon merkitystä siittiöiden tuotantoon ja kuntoon.

Mehiläisen ja IROResearchin tutkimuksen mukaan suurinta osaa suomalaisista hedelmällisyys ei huoleta eivätkä kaikki edes haaveile lapsista. Tutkimukseen vastanneilta, joita hedelmällisyys mietityttää ja jotka haaveilevat lapsista, löytyy huolen taustalta useimmiten epätietoisuus omasta hedelmällisyydestä tai iän tuoman paineen kokeminen.

Henriikka Fingerborg