Rasvamaksa on länsimaiden yleisin alkoholista johtumaton maksasairaus, ja se lisääntyy koko ajan. Euroopassa rasvamaksan aiheuttamien kustannusten arvioidaan ylittävän 35 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, edenneen maksasairauden sekä rasvamaksaan liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi.

Rasvamaksa ei ole pelkästään maksasairaus. Se lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja sydämen vajaatoimintaan. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy rasvamaksaa sairastavilla. Rasvamaksa lisää myös muiden aineenvaihduntasairauksien riskiä ja pahentaa niiden kulkua. Siksi rasvamaksan hoito on tärkeää koko elimistön terveydelle.

Rasvamaksaepidemian taustalla on elintason ja elintapojen yhteiskunnallinen kehitys, jonka muuttaminen vaatii yhteistä ja yhteiskunnallista tahtotilaa. Nykyelämä on monella tapaa hektistä ja stressaavaa. Arjessa tingitään ateriarytmistä ja unesta. Samalla arjen ja työn fyysiset vaatimukset ovat vähentyneet. Päivittäisessä elämässä ei ole fyysistä ponnistelua ilman, että sitä järjestää arkeensa esimerkiksi kuntoilemalla. Liikkumattomuus on läsnä kaikkien ikäluokkien arjessa – ja lihomme huomaamatta.

Terveellinen paino ei tarkoita sitä, että kaikkien pitää olla tietyn ihannepainon mukaisia. Syyllistäminen, ulkonäön arvostelu tai lihavuuskammon lietsominen ei kuulu terveyskeskusteluun, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto. Ihmisen keskivartalolle kertyvä rasva on nykyisin niin yleistä, että siitä on puhuttava. Erityisesti vyötärönympäryslihavuus on moottori, joka kiihdyttää useita muita vakavia sairauksia – hiljaa ja huomaamatta, jos asiasta ei puhuta. Keskustelu rasvamaksan yhteydestä keskivartalolihavuuteen on tärkeää myös siksi, että jokaisen tulisi tietää, että rasvamaksan etenemiseen voi itse vaikuttaa. Rasvamaksasta voi myös parantua.

Useat rasvamaksaa tietämättään sairastavat tai riskiryhmässä olevat ovat jo terveydenhuollon seurannassa muiden pitkäaikaissairauksien vuoksi. Heidän maksaterveyttään ei kuitenkaan arvioida järjestelmällisesti, vaikka sairaus olisi helposti todettavissa.

– Maksaterveyden arviointi tulee liittää osaksi tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitopolkuja. Terveydenhuoltoon tarvitaan yhdenmukaiset ohjeet näiden riskiryhmien seulontatestien käyttöön ja tulkintaan, sanoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett tiedotteessa.

Varhaisessa vaiheessa rasvamaksa on hoidettavissa elintapaohjauksella, johon pitäisi myös löytyä nykyistä enemmän resursseja.

– Rasvamaksan ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito tulee sisällyttää perusterveydenhuollon palveluiden suunnitteluun. Hoidon jatkuvuus on myös turvattava vahvistamalla perusterveydenhuoltoa, Teitto-Tuckett jatkaa.

Rasvamaksan varhainen tunnistaminen ja hoito on entistä tärkeämpää, koska lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyvät väestössä. Rasvamaksa on merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, jota nykyiset riskinarviointimallit eivät riittävästi huomioi.

– Hyvin toimiva maksa on elintärkeä sisäelin. Kun ylimääräistä rasvaa kertyy vatsaonteloon ja maksaan, voi maksa tulehtua ja arpeutua. Pahimmillaan seurauksena voi olla maksakirroosi tai maksasyöpä. Rasvamaksan hoito kannattaa ja hoidolla voidaan rasvamaksan etenemistä jopa estää. Terveydenhuollon pitää löytää ja hoitaa ne, jotka ovat riskiryhmässä, sanoo LT, sisätautien erikoislääkäri Jarmo Kaukua.

Elintavat ovat rasvamaksan hoidon perusta.

– Itse voi tehdä paljonkin, monipuolinen ja terveellinen syöminen, juominen ja liikkuminen auttaa maksaa tervehtymään. Myös lääkehoitoja kehitetään ja pari lääkettä onkin jo saanut virallisen käyttöaiheen metaboliseen rasvamaksatautiin, Kaukua toteaa.

Ilman riskiryhmien hoitoa sekä varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä rasvamaksan aiheuttama sairaustaakka ja kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina.

Metabolinen rasvamaksatauti MASLD (Metabolic Dysfunction-Associated Steatotic Liver Disease) on Suomessa yleisin krooninen maksasairaus, mutta usein oireeton ja huomaamaton kansanterveysongelma.

Arviolta 30 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rasvamaksatautia.

Rasvamaksa lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Rasvamaksa + tyypin 2 diabetes = nelinkertainen sydän- ja verisuonitautiriski.

Varhainen tunnistaminen on kustannusvaikuttava keino ehkäistä vakavia sairauksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)