JM Suomen teettämä kysely paljastaa, että olemme aktiivisia kyläilijöitä. 15 prosenttia näkee ystäviä ja läheisiään joka viikko ja 30 prosenttia raivaa kyläilyyn aikaa noin kerran kuukaudessa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat aktiivisimpia kyläilijöitä, heistä lähes joka kolmas tapaa ystäviä, tuttavia ja sukulaisia viikoittain. Tutkija Anna Heinonen toteaa, että kodilla on erityinen rooli sukulaisten ja ystävien tapaamispaikkana.

– Oli mukava huomata, että kyselyn perusteella haluamme avata kodin oven ystäville ja sukulaisille ja vastavuoroisesti olemme itse tervetulleita läheistemme luokse. Kiireisessä arjessa noin kerran kuukaudessa kyläilee 30 prosenttia vastaajista ja 15 prosenttia kutsuu luokseen tai käy muiden luona joka viikko, JM Suomen myyntipäällikkö Tomi Kosunen kertoo tiedotteessa.

Kerran puolessa vuodessa ystäviä ja sukulaisia kotona tapaa yli 18 prosenttia vastaajista ja tätä harvemmin noin 23 prosenttia vastaajista. Kyselyn mukaan vajaat 14 prosenttia ei harrasta kyläilyä lainkaan. Kysely koski vain kotona tapahtuvaa kyläilyä, ei yleisesti ystävien, tuttavien ja sukulaisten tapaamista vaikkapa kahvilassa.

Olohuone ja keittiö ovat kyselyn mukaan kodin sydän. Vastaajista 59 prosenttia valitsee avokeittiön ja 34 prosenttia erillisen huoneen keittiölle, jos he olisivat ostamassa 60 neliön kerrostaloasuntoa. JM Suomen omissa markkinointikyselyissä jopa yli 90 prosenttia vastaajista on halunnut uuteen asuntoonsa avokeittiön kodin koosta riippumatta.

Kosunen toteaa, että hänellä oli ennakkoasenne siitä, että nuoret eivät juurikaan enää kyläile ja tapaa kasvotusten, kun yhteyttä pidetään digitaalisten kanavien kautta. Kysely kumoaa tämän. Nuorimmat vastaajat eli 18–24-vuotiaat ovat keskiarvoa innokkaampia tapaamaan kotona läheisiään, 23 prosenttia vierailee viikoittain ja kuukausittain 45 prosenttia vastaajista.

– Kyläilyyn sopivin elämäntilanne on 25–34-vuotiailla. He ovat superkyläilijöitä 31 prosenttia lukemalla. Tämä ei niin yllätä, koska lapsiperheiden on yleensä helpointa tavata kodeissa. Lapset saavat leikkikavereita ja aikuiset puolestaan aikuista seuraa. Tässä vaiheessa on jo muutettu niin sanotusti omaan kotiin ja asetettu aloilleen, Kosunen miettii.

Ikääntyminen vähentää kyläilyaktiivisuutta, sillä vain kahdeksan prosenttia 65–74-vuotiaista tapaa ystäviä tai läheisiä viikoittain.

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Anna Heinonen kertoo, että kodilla on erityinen rooli sukulaisten ja ystävien tapaamispaikkana, sillä kulttuurissamme koti mielletään usein itsen jatkoksi. Koti on intiimi tila, joka halutaan tehdä omannäköiseksi, siellä on omat tavarat ja se kuvastaa arkeamme vaikkapa kuivumassa olevien pyykkien kautta. On erityistä saada kutsu toisen kotiin. Heinosen mukaan kotiin kutsuminen voi olla yksi tapa erotella läheisimpiä suhteita ei-niin-läheisistä.

Heinonen ei ihmettele kyselyn tulosta siitä, että nuoret tapaavat aktiivisesti toisiaan kotona ja ystävyyssuhteet ovat heille tärkeitä.

– Ehkä ikä vaikuttaa myös siihen, miten kotona ollaan: nuorille voi olla luontevampaa viettää paljon aikaa toistensa kotona esimerkiksi vain hengailemalla tai vaikka makoilemalla sängyllä tai sohvalla yhdessä.

Heinosen mielestä keittiön ja olohuoneen yhdistäminen tukee käsitystä siitä, että nämä tilat ovat kodin ”edustustila”, johon ystäviä on helpompi kutsua esimerkiksi illalliselle. Olohuonetta saatetaan esimerkiksi pitää siistimpänä vieraiden varalta tai siivota ennen vieraiden tuloa. Voi ajatella, että kotia lavastetaan vieraille sopivaksi. Kodissa on myös rajoja, eikä kaikkia tiloja haluta esitellä vieraille.

Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 5.–12. helmikuuta. Tuhannen vastaajan otos on väestöä demografisesti edustava.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)