Menestyksen maku: Sahlbergien täydellinen revanssivuosi
Mari ja Pertti Sahlberg valmistautuivat aerobickauteen 2000 revanssimielellä. 1999 Aerobicin MM-kisat Helsingissä olivat olleet Tuuli Matinsalon johdolla suurta suomalaisjuhlaa, mutta Sahlbergien osalta kotikisat olivat olleet pettymys. Vuoden 1998 maailmanmestaruutta puolustanut kaksikko oli jäänyt pariaerobicissa kolmansiksi.
Myöskään vuoden 1999 EM-kisat eivät olleet sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Sahlbergit olivat neljänsiä.
– Varmaan heti, kun 1999 arvokisat olivat ohi, oli ajatus, että jatketaan vielä. Ilman muuta oli nälkää, kun kotiyleisön edessä mestaruus jäi saavuttamatta. Vuodeksi 2000 oli selvät sävelet, että tehdään mahdollisimman hyvä ohjelma mahdollisimman hyvällä musiikilla, muistelee Pertti Sahlberg 20 vuoden takaisia tunnelmia.
Vuosi muodostui Sahlbergeille täysosumaksi. Ensin kesäkuun alulla pari nappasi MM-kultaa ja pari viikkoa myöhemmin uran toinen MM-kulta sai seuraa parin uran ensimmäisestä Euroopan mestaruudesta.
– Ohjelma haluttiin tehdä niin hyväksi, että sillä pärjätään sekä MM-kisoissa että EM-kisoissa. Kaikki valmistelut kisoihin sujuivat ilman mitään ongelmia. Kun kisat olivat niin lähekkäin, oli myös helppo tähdätä kuntohuippu niin, että oltiin molempien kisojen aikaan hyvässä iskussa, Sahlberg toteaa.
Kaksikon erinomaisuutta korostaa se, että sekä MM-kisoissa että EM-kisoissa Sahlbergit hallitsivat tapahtumia alkukilpailuista lähtien.
– Se vuosi oli oikeataan kilpauramme huipentuma, vaikka ura ei siihen vielä loppunutkaan. Ehkä kipinä alkoi kuitenkin vähän hiipua ja ikääkin alkoi tulla. Mehän kilpailimme FISAF-säännöillä, mutta FIG-säännöt olivat yleistymässä. Kyllähän me FIG-säännöilläkin pääsimme esimerkiksi maailmancupin osakilpailusarjan finaaliin, mutta vähän erilaisia asioitahan siinä painotetaan kuin, mihin oltiin totuttu, Sahlberg sanoo.
Kun Suomi mellasti 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa aerobicmaailmassa, lajin vahva keskittymä oli Jyväskylässä, jossa myös Pertti Sahlberg silloisen vaimonsa Marin kanssa asui.
Sahlberg nostaa yhdeksi vahvaksi menestyksen taustatekijäksi suomalaisen lajipioneeri Merja Kalajan, joka oli aerobicin ensimmäinen Suomen mestari. Merjan aviomies Sami Kalaja valmensi muun muassa Sahlbergin pariskuntaa ja Tuuli Matinsaloa.
– Merja veti lajin pariin muitakin sopivia tyyppejä, joilla oli edellytyksiä pärjätä. Aika pioneerihengellä asioita 1990-luvulla tehtiin, mutta laji kehittyi nopeasti ja liikkeet monipuolistuivat ja vaikeutuivat, Sahlberg toteaa.
Ilkka Lappi















