Suomalaisten mielikuva henkivakuutuksen hinnasta on joko vääristynyt tai hintaa ei osata edes arvioida. Vuosikulua luullaan satoja euroja suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Suomalaisista työikäisistä 60 prosenttia ei osaa antaa henkivakuutuksen hinnasta lainkaan arviota. Epäselvyyttä on myös sukupuolten välisistä hintaeroista.

Tiedot käyvät ilmi Henkivakuutusyhtiö Kalevan helmikuussa 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta.

– Henkivakuutusten hinnoitteluun on tyypillisesti valittavissa kaksi erilaista tapaa. Jos asiakas haluaa, että korvaussumma pysyy aina samana, vakuutuksesta maksettava hinta nousee iän mukana. Jos taas valitsee, että vakuutuksesta maksettava hinta ei nouse iän myötä, niin korvaussumma laskee vuosittain. Vakuutuksen hinta riippuu valittavan turvasumman lisäksi vakuutettavan iästä – mitä nuorempana vakuutuksen ottaa, sitä halvempi on hinta, Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen kertoo.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan 50 000 euron korvaussumman kattava henkivakuutus maksaa 30-vuotiaalle noin 45 euroa vuodessa. 50-vuotiaalle vastaava vakuutus maksaa noin 115 euroa vuodessa. Suomalaisten hintamielikuva henkivakuutuksista osuu yläkanttiin. Hinta on sama naisille ja miehille.

– Mielikuva on valitettavan vääristynyt. Suuri osa ihmisistä luulee, että hinta on moninkertainen, mutta näin ei ole ainakaan kaikilla vakuutusyhtiöillä. Omalta osaltamme olemme tuoneet läpinäkyvyyttä hinnoitteluun laskurilla, josta jokainen voi tarkistaa ikänsä ja korvaussumman perusteella syntyvän vakuutuksen kuukausihinnan, Laitinen toteaa.

Harva suomalainen varautuu kuolemaansa. Ainoastaan noin neljännes työikäisistä on ottanut henkilökohtaisen henkivakuutuksen. Yksi suurimmista syistä vakuuttamattomuuteen on, ettei asia ole tullut edes mieleen.

– Yleisin syy henkivakuuttamattomuuteen on luulo vakuutuksen hintavuudesta. Vääristynyt mielikuva näkyy siinä. Kolmanneksi tavanomaisin syy on se, että vastaaja kuvittelee, ettei hänen kuolemansa vaikuttaisi perheen elintasoon merkittävästi. Se on hieman nurinkurista, koska aikaisemmat selvityksemme kertovat, että suurin osa suomalaisista kuitenkin ajattelee, että kuolemamme jälkeen yhteiskuntamme ei pysty huolehtimaan perheestämme tai läheisistämme, Laitinen sanoo.

Hyvätuloiset vakuuttavat henkensä huomattavasti innokkaammin kuin vähemmän ansaitsevat. Yli 67 000 euron tuloja nauttivista yli 60 prosentilla on henkivakuutus. Alle 27 000 euroa vuodessa tienaavien vastaava prosentti on 26.

– Pankkilaina selvästi lisää halukkuutta henkivakuuttamiseen, mutta silti vain puolella yli 100 000 euron lainan omaavista suomalaisista työikäisistä on henkivakuutus. Pankin lainaturvankin on ottanut vain 15 prosenttia tutkimukseen vastanneista, Laitinen huomauttaa.

Joka viides henkeään vakuuttamaton suomalaismies näkee, ettei hengen vakuuttaminen ole ajankohtaista. Naisista 14 prosenttia ajattelee niin. Erityisen yleinen ajatusmalli on alle 35-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Heistä yli neljännes ei koe henkivakuutusta itselleen ajankohtaiseksi.

– Toki kuolemanriski nousee iän kanssa, mutta on silti hieman erikoinen ajatusmalli, että henkivakuutus ei olisi jossain elämänvaiheessa ajankohtainen. Ja sellainen ajattelu on vieläpä huomattavasti yleisempää miehille kuin naisille, vaikka miesten eliniänodote 78 vuotta on selkeästi lyhyempi kuin naisten 84 vuotta, Laitinen huomauttaa.

Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan YouGov Finlandilla teettämä kyselytutkimus toteutettiin 20.2.–26.2.2018. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista työikäistä (20–60 -vuotiaat) aikuisväestöä edustavaksi. Kyselyyn vastasi 1508 henkilöä. Keskimääräinen luottamusväli on ±2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)