Ruissalossa sijaitseva Honkapirtti on aito vienankarjalainen hirsirakennus, jonka pystytys aloitettiin jatkosodan asemasotavaiheen aikana Uhtuan Hukarin mailla vuosina 1942–43. Rakennuksen ideoi, suunnitteli ja rakensii Turun ja sen lähialueiden miehistä koottu Jalkaväkirykmentti 14. Vuonna 1942 JR 14:n korpisoturit oli sijoitettu Uhtuan erämaihin, jonne rakennus ensin alkuun pystytettiin vain osittain. Rakennuksen materiaalien kokoaminen aiheutti aluksi harmaita hiuksia. Varsinkin nauloista oli huutava pula.

Varsinainen rakentaminen ei tuottanut ongelmia, sillä rykmentistä löytyi monen eri alan ammattimiehiä. Pisimmät rakentamiseen käytetyt kelot olivat peräti 16 metriä pitkiä ja sisustukseen käytettiin kelojen tyylikästä punahonkaa. Honkapirtti siirrettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan Turkuun rintaman paluukuljetuksina vuonna 1943. Honkapirtin jokainen hirsi oli jo valmiiksi numeroitu tulevaa kokoamista varten.

Koko idea Honkapirtin rakentamisesta lähti liikkeelle siitä, että JR 14:n miehet halusivat auttaa sodassa kärsineitä lähimmäisiään. Rintamalla olleet miehet olivat huolissaan kaatuneiden aseveljiensä ja heidän omaistensa, sekä rykmentin omien vammautuneiden sotilaiden kohtalosta. Tarkoituksena oli se, että Honkapirtistä tulisi retkeilykohde, jonka avulla JR 14 pystyisi keräämään varoja koko yhteisön jäsenten auttamiseen.

Rakennukseen suunniteltiin myös omat kerhotilansa niin aseveljille kuin sotaleskille. Turun kaupunki oli hengessä mukana ja Honkapirtille löytyi tonttimaa Ruissalosta. Rakennuksen uudelleenpystytyksestä vastasivat lomalla olleet rintamamiehet sekä palveluksensa jo päättäneet vanhemmat ikäluokat. Valmista tuli syksyllä 1944. Honkapirtin hallinnoinnista vastasi aluksi JR 14 Aseveljet ry.

Rauha solmittiin 19. syyskuuta 1944. JR 14 Aseveljet ry lakkautettiin muiden aseveliyhdistysten tapaan rauhansopimuksen mukaisesti ja Honkapirtti luovutettiin siinä vaiheessa Turun kaupungille. Honkapirtti on edelleen täydessä toiminnassa ja sieltä löytyy yhdistyksen historiaa. Hernekeiton ja pannukakun nauttimisen lomassa voi ihmetellä vaikkapa seinällä olevaa jääkarhuaiheista lippua. Se kuvaa JR 14 -jalkaväkirykmentin alkuvaiheita Jäämeren rannikolla.

Rykmentin komentaja Albert Ravilan kunniaksi on nimetty Honkapirtille johtava raitti. Hänelle veistettiin myös yhdestä kelosta oma henkilökohtainen tuoli, joka löytyy Honkapirtistä edelleen.

Heikki Möttönen