Tuennalla ratkaiseva merkitys peräkärryn kuorman varmistamisessa
Kun tavaraa kuljettaa peräkärryllä, on kuormauksessa oltava huolellinen. Kuorman varmistamiseen kuuluu tavaroiden oikean sijoittelun ja tuennan lisäksi myös riittävän vahvojen ja ehjien kuormaliinojen käyttö. Katso Liikenneturvan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun testivideot.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Liikenneturva järjestivät maaliskuussa testipäivän kevytperäkärryjen kuorman varmistuksesta. Testitilaisuudessa tutkittiin kallistuskokeilla sitä, mikä merkitys kuorman tuennalla on jarrutustilanteessa. Vetokokeilla tutkittiin puolestaan sitä, miten paljon kuormaliinat kestävät vetoa ennen katkeamista ja miten kuormaliinojen kunto vaikuttaa niiden kestävyyteen.
– Kuorman tukeminen peräkärryn etulaitaan vähentää kuorman liikettä ja kuormaliinoihin kohdistuvia voimia. Kallistuskokeessa todettiin, että pelkkä ylisidonta ei pidä kuormaa paikallaan, ellei sitä ole tuettu peräkärryn etulaitaan, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi.
Jos kuormaa ei voida tukea etulaitaan, niin kuorman eteenpäin suuntautuva liike on estettävä muulla tavalla, esimerkiksi valjassidonnalla. Kallistuskoe demonstroi kuorman käyttäytymistä jarrutustilanteessa.
Voimia mitattaessa mittaustulos luetaan newtoneina. Monissa kuormausliinojen myyntipakkauksissa niiden kesto kuitenkin ilmoitetaan massan yksiköllä, eli kilogrammoina. Vaikka kilogramma ei ole voiman mitta, voidaan puhua kansankielisesti, kuinka monta kiloa liina kestää ”roikottaa” maan painovoimassa. Jos kuormaliinan kestävyys on ilmaistu newtoneina (N), niin sitä vastaava massa kilogrammoina saadaan karkeasti jakamalla luku kymmenellä. Ilmiön hahmottamiseksi kuluttajille käytetään tässä tekstissä kilogrammoja kuvaamaan kuormaliinan kestävyyttä.
Kuormaa sidottaessa kuormaliinojen nimellislujuus pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuorman paino. Kevytperävaunuissa käytetään usein edullisia kuormaliinoja, joiden pakkauksesta löytyy usein vain yksi liinan kestävyydestä kertova lukema. Käytännössä tämä lukema on sama kuin liinan murtolujuus.
Testitilanteen vetokokeessa kuormaliina, jonka kestävyydeksi oli ilmoitettu 700 kiloa, petti noin tuhannen kilon voimasta. Ammattikäyttöön tarkoitetuissa standardien mukaisissa kuormaliinoissa murtolujuus ilmoitetaan erikseen liinan tekstiiliosalle, koukulle sekä räikkäosalle.
Standardin mukaisissa kuormaliinoissa on turvakertoimet, jolloin nimellislujuudeltaan tuhatkiloinen kuormaliinan murtolujuus on käytännössä liinan osalta 3 000 kiloa ja metalliosien osalta 2 000 kiloa.
– Solmittuja tai kuluneita liinoja ei kannata käyttää. Jos kuormaliinaan tehdään solmu, niin tällöin nimellislujuudeltaan 700-kiloinen liina kestää vetoa vain noin 360 kiloa. Kulunut kuormaliina, jossa näkyy hankausjälkiä, katkeaa alle 500 kilon voimasta, selvittää Rossi.
Testissä selvisi myös, että köysi ei sovellu kuorman varmistamiseen, koska sitä ei saa kiristettyä. Köysi myös venyy kaksi kertaa enemmän kuin kuormaliina, sen solmut luistavat ja solmujen pitäessä köysi katkeaa solmun kohdalta noin puolessa köyden nimellislujuudesta. Testiköyden nimellislujuus oli 1 900 kiloa. Testitilanteessa ”vetosolmu” luisti 360 kilon kohdalla ja köysi katkesi umpisolmun kohdalta jo tuhannen kilon voimasta.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















