Turkulaisarkkitehti Erik Bryggmanin (1891–1955) syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Toinen turkulainen, tietokirjailija Mikko Laaksonen, sai juhlavuonna valmiiksi Bryggmanin uraa koskevan teoksen, jossa käydään tarkkaan ja analyyttisesti läpi mestariarkkitehdin toteutuneet työt. Äärimmäisen mielenkiintoisen lisän kirjan sisältöön tuo se, että Laaksonen on kolunnut läpi myös Bryggmanin toteutumattomat suunnitelmat. Niiden pohjalta voi spekuloida, miltä Turun tai Helsingin kaupunkikuva olisi näyttänyt, jos Bryggmanin tietyt hankkeet olisivat menneet maaliin asti.

Hän suunnitteli jo Teknillisessä korkeakoulussa diplomityönään kylpylän Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1916. Monumentaalinen päärakennus torneineen tuo mieleen Eliel Saarisen arkkitehtuurin.

Vuonna 1923 Bryggman esitti, että Hotelli Hamburger Börsiä korotettaisiin ja että sen sisäpihalle rakennettaisiin atriumpiha. 1920-luvun puolessa välissä Bryggman valmisteli oman ehdotuksensa Turun kauppatorin uusista järjestelyistä. Suunnitelma esiteltiin Turun Taiteilijaseuran näyttelyssä 1924, mutta ortodoksisen kirkon eteen sijoitetut kauppapaviljongit pylväikköineen eivät koskaan nähneet päivänvaloa. Samaa suunnitelmaa käsiteltiin myös vuonna 1926, mutta jälleen tuloksetta.

Bryggman osallistui vuonna 1927 myös Maalaistentalon suunnittelukilpailuun ja tuon kisan vei tunnetusti nimiinsä hänen hyvä ystävänsä Alvar Aalto. Bryggmanin hillittyä klassismia edustanut suunnitelma kulki työnimellä ”M.C.Cormick”. Siinä oli paljon samoja elementtejä kuin Yliopistonkadun Atriumissa.

Mestarit olivat samalla kisaviivalla taas vuonna 1929, kun Paimion parantolaa koskeva suunnittelukilpailu julistettiin. Bryggman laati kaksikerroksisen loivasti kaarevan rakennusehdotuksen, jossa aulatilat ja portaikot keskittyivät rakennuksen sisäkaaren keskelle. Aallon funktionalistinen suunnitelma voitti ja se valmistui vuonna 1933. Bryggmanin kynästä syntyi 1920-luvulla myös pääkaupunkiin ”vaakunaleijona”-niminen ehdotus uudesta eduskuntatalosta sekä koko Töölön kaupunginosan asemakaavaehdotus.

Vuonna 1931 julkaistiin uuden Martin kirkon suunnittelukisa. Bryggmanin klassistinen ehdotus portaikkoineen ja pyöreine ikkunoineen näyttää äärimmäisen kiehtovalta, mutta onhan Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin suunnittelema ja vuonna 1933 valmistunut lopputulos myös erittäin tyylikäs.

Bryggmanin osalta toteutumatta jäivät sotavuosien jälkeen suurista hankkeista Turussa vielä Samppalinnanmäen kallioon kaavailtu Yliopiston kirjasto sekä Turun kaupunginteatteri.