Kaiken huipuksi Loiri oli aikanaan huipputalentti myös urheilussa. Entinen Suomen Biljardiliiton puheenjohtaja torjui 1970-luvulla Turussa maalivahtina palloja TuPa:ssa ja kiekkoja Kiekko-67:ssä, sekä nyrkkeili, golfasi ja pelasi käsipalloa. Loirin kuolemattomat viihdepuolen tulkinnat ovat jättäneet turhaan varjoon mestarin totisemman ja tunteikkaamman puolen, kuten Eino Leinon runoihin pohjautuvat laulut sekä vakavammat elokuva- ja teatteriroolit.

Loiri nousi koko kansan tietoisuuteen 17-vuotiaana pojankloppina, kun hän läpäisi ohjaaja Mikko Niskasenkriteerit Pojat-elokuvansa pääosan rooliin, oululaisena jatkosodasta kärsivänä Jake-poikana. Vuonna 1966 Loiri sai äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen johtajan, Vihtori Kosolan, roolin Arvo Salon kirjoittamassa jaKaj Chydeniuksen säveltämässä kohutussa musiikkinäytelmässä Lapualaisooppera. Näytelmän ohjasi Kalle Holmberg. Loiri aloitteli samaan aikaan näyttelijänä Helsingin kaupunginteatterissa, jonka palveluksessa hän oli vuoteen 1971 asti.

Pienen tuumaustauon jälkeen hän liittyi tutun Holmbergin ohjaamaan tiimiin Turkuun vuonna 1973. Loiri saapui Turkuun pari vuotta Esko Salmisen jaHeikki Kinnusen jälkeen, mutta sulautui porukkaan hetkessä. Loirista tuli Holmbergin ja koko kaupunginteatterin suurimman menestysnäytelmän, Seitsemän veljeksen, Tuomas. Loiri korvasi kesken menestyskauden Juha Hyppösen, joka jätti oman roolinsa. Turun aikanaan Loiri asusteli muun muassa Raision keskustan tuntumassa.

Loiri näytteli Turussa vuoteen 1977 asti, kunnes pääohjaaja Holmberg ja taiteellinen johtaja Ralf Långbacka palasivat pääkaupunkiseudulle. Loiri näytteli vuonna 1975 pääosaa myös elokuvassa Rakastunut rampa, joka kuvattiin Turussa. Elokuva joutui kuvausten aikana kuitenkin isoihin taloudellisiin vaikeuksiin. Loirin tulkitsema ”köyhä polseviikki” Sakris Kukkelman oli näyttelijältä täysosuma, mutta elokuva lyheni matkan varrella torsoksi, koska varat yksinkertaisesti loppuivat.

Vanhemman polven turkulaiset teatteriharrastajat muistavat Loirin paljon paremmin mahtavana teatterinäyttelijänä kuin vaikkapa Turhapurona, Nasse-setänä tai Jean-Pierre Kuselana.