Hallitus on puuttunut kuluttajalainojen korkoihin useaan otteeseen sitten vuoden 2013.

Kulutusluotoille saattaa tulla jälleen uusi korkokatto.

Oikeusministeriön työryhmä pohti kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn muuttamista 28.2.2022 asti.

Työryhmän mietinnön on vielä käytävä lausuntokierroksella ja eduskunnan hyväksyttävänä, joten aivan heti korkolakeja ei olla muuttamassa.

Tässä artikkelissa pohditaan mahdollisesti voimaan tulevan uuden korkokaton vaikutuksia uudelleenrahoituslainojen näkökulmasta.

Pohdinnan aiheena on etenkin se, jäävätkö vakuudettomat yhdistelylainat kokonaan historiaan.

Uusi 15 % korkokatto

Jos kaikki menee suunnitellusti, useimpien kuluttajaluottojen korot laskevat pysyvästi 15 prosenttiin. Korkokatto koskee sekä viitekorkoa että marginaalia.

Vielä alkuvuonna 2022 kulutusluottojen ja luottokorttien maksimikorko on 20 %.

Lain mukaan kulutusluotoista saa periä muita kuluja (kuten tilinhoitopalkkioita) korkeintaan 150 € vuodessa.

Tätä lakia on noudatettu 1.9.2019 alkaen.

Koronakriisin takia kulutusluottojen osalta tosin sovellettiin väliaikaista 10 % korkokattoa, mikä oli voimassa heinäkuusta 2020 syyskuun 2021 loppuun.

Koskeeko korkokatto myös vanhoja lainoja?

Vuoden 2019 pysyvä korkokatto tai 30.9.2021 päättynyt väliaikainen korkokatto ei koskenut ennen korkokaton voimaantuloa solmittuja luottosopimuksia.

Mahdollisesti voimaan tuleva 15 % korkokatto saattaa koskea myös vanhoja lainoja.

Oikeusministeriön työryhmän tarkoituksena oli valmistella ehdotus korkojen madaltamiseksi myös ennen 1.9.2019 tehtyjen luottotilisopimusten varalle.

Korkokatto tulisi kuitenkin koskemaan vain uusia nostoja. Tällaiselta vanhalta tililuotolta tehdyistä nostoista on tähän asti saanut pyytää myös yli 20 % korkoa.

Työryhmä tutki myös sitä, voisiko 150 euron luottokustannuskattoa alkaa soveltaa näihin vanhoihin limiittiluottoihin.

Miten korkokatto vaikuttaa lainojen uudelleenrahoitukseen?

Tässä vaiheessa voi vasta arvella, miten 15 % korkokatto tulisi vaikuttamaan kuluttajien mahdollisuuksiin saada edullista lainaa vanhojen luottojen uudelleenrahoittamista varten.

Keväällä 2022 tällaisen uudelleenrahoituslainan voi löytää edullisimmillaan 4 % korolla, mutta todellisuudessa vain harvat ovat niin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, että voivat saada järjestelylainan näin edullisesti. Noin 10 % korko on jo paljon todennäköisempi vaihtoehto.

Yhdistelylainaa saatetaan tarjota myös noin 20 % korolla. Tällainen korko on jo melko korkea, mutta parempi kuin esimerkiksi 50 %. Ennen syyskuuta 2019 pienlainojen korkokatto oli nimittäin juuri 50 %.

Hakemalla edullista lainaa netistä vanhojen luottojen yhdistämiseen velallinen voi hyötyä kahdella eri tavalla.

Ensinnäkin kuukausittaiset lainanhoitokulut voivat laskea tuntuvasti, ja toisekseen velan kokonaiskustannukset saattavat pienentyä merkittävästi.

Korkokaton laskeminen entisestään voi kuitenkin estää uudelleenrahoituslainan saamisen, mistä asiaa seuraavaksi.

Korkokaton vastustajat vetosivat lainojen saamisen hankaloitumiseen

Uutta ja pysyvää korkokattoa on vastustettu etenkin sillä perusteella, että se voi hankaloittaa etenkin pienituloisten lainansaantimahdollisuuksia.

Tätä väitettä voi perustella jo tapahtuneella.

Osa luotonantajista koki, että jo 20 % korkokatto teki luotonannosta kannattamatonta, ja lopetti lainojen tarjoamisen. Monet jäljelle jääneet lainapalvelut kiristivät luotonantokriteereitään.

Kun Suomessa oli voimassa 10 % väliaikainen korkokatto, lisää luotonantajia laittoi toimintansa tauolle joko kokonaan tai toistaiseksi. Lisäksi kielteiset luottopäätökset olivat tavallisia, vaikka lainanhakijalla olisi ollut puhtaat luottotiedot ja säännölliset tulot.

Mahdollisesti voimaan tuleva 15 % korkokatto voi siis kaventaa lainanhakijoiden valinnanvaraa ja mahdollisuuksia saada lainaa esimerkiksi juuri vanhojen lainojen yhdistelemiseen. Tämä voi korostua etenkin pienituloisten kohdalla.

Korkosääntelyn takia kiristyneet lainanantokriteerit voivat johtaa siihen, ettei lainojen yhdistäminen onnistu, vaikka olisi näyttöä siitä, että velallisen maksukyky on riittänyt luottojen hoitamiseen korkeista koroista huolimatta.

Hyvätuloisten ja hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien lainansaantimahdollisuudet tuskin muuttuvat nykyisestä. Mitä parempana pankki pitää lainanhakijan takaisinmaksukykyä, sitä helpommin lainaa saa – ja sitä parempi on lainan korko.

Korkokaton vastustajat ovat huolissaan myös siitä, että lainaaminen voi jatkossa siirtyä enemmän epäviralliselle sektorille.

Korkokaton laskemista 20 prosentista kannattavat Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi Kuluttajaliitto ja Takuusäätiö.

Kuluttajaliitto vetosi kannanotoissaan muun muassa siihen, että kulutusluottojen sijaan pienituloisen kannattaa hakea sosiaalista luottoa kunnalta. Sosiaalista luottoa ei kuitenkaan ole tarjolla jokaisella paikkakunnalla, ja luottoa tarjotaan vain tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Yhteenveto

Mahdollisesti voimaan tuleva 15 % korkokatto saattaa siis heikentää etenkin pienituloisten mahdollisuuksia saada yhdistelylaina.

Lainojen yhdistämistä voi hankaloittaa myös positiivinen luottotietorekisteri, minkä odotetaan tulevan käyttöön vuonna 2023, sillä näin on Eduskunnan julkaisun mukaan käynyt ainakin Norjassa. Norjassa tällainen positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön vuonna 2019.

Vaikka uutta korkokattoa pohtinut työryhmä lopetti jo helmikuun 2022 lopussa, ei mietintöä olla vielä esitelty eduskunnalle. Arvioitu esittelyviikko on 38/2022.

Mikäli laki hyväksyttäisiin ja vahvistettaisiin, on lakien vahvistamisen ja voimaantulon väliin tarkoitus jättää noin puolen vuoden siirtymäaika, joten muutoksia ei ole odotettavissa vielä useisiin kuukausiin.

Tällä haavaa työryhmän mietintö on lausuntokierroksella, joka päättyy 29.4.2022. Lausuntoja on pyydetty muun muassa eri luottolaitoksilta, Finanssiala ry:ltä, Medialiitolta ja Keskuskauppakamarilta.