Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden perusteella keräämien ennakkotietojen mukaan heinäkuussa hukkui 16 ihmistä. Seitsemän hukkumista tapahtui uinnin yhteydessä, neljä liittyi vesikulkuneuvolla liikkumiseen, yksi veteen putoamiseen. Neljässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Hukkuneista 11 oli miehiä ja yksi nainen. Neljän hukkuneen sukupuoli ei ole tiedossa. Heinäkuussa hukkuneista kaksi oli alaikäistä. Tammi–heinäkuussa Suomessa on hukkunut ennakkotietojen mukaan 55 ihmistä.

Heinäkuun hukkumiskuolemien lisäksi viranomaisten tietoon tuli yli 43 vaaratilannetta, joissa veden varaan joutunut ihminen tai ihmiset pelastautui omin avuin, sivullisten toiminnan tai viranomaisten pelastustoiminnan ansiosta.

– Heinäkuu osoitti jälleen, kuinka nopeasti tavallinen uinti-, veneily- tai rantahetki voi muuttua vakavaksi vaaratilanteeksi. Monessa tapauksessa ratkaisevaa oli, että joku huomasi tilanteen ajoissa, hälytti apua tai ryhtyi turvallisesti pelastustoimiin, kertoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

Heinäkuun läheltä piti -tilanteissa korostuivat veneeseen, vesijettiin, SUP-lautaan tai muuhun vesillä käytettävään kulku- tai kelluntavälineeseen. Tyypillisiä tilanteita olivat veneen kaatuminen, kyydistä putoaminen tai ajautuminen liian kauas rannasta. Poikkeuksellisen paljon pelastustilanteita aiheuttivat rannalle jätettyjen vaatteiden ja tavaroiden aiheuttamat etsintätehtävät. Tällaisia tapauksia oli aineistossa 11, eli noin neljännes kaikista tapauksista.

Hukkuva ihminen ei yleensä pysty huutamaan apua, sillä kaikki energia kuluu pinnalla pysymiseen. Hätä voi näkyä esimerkiksi pystyasentona vedessä ja liikkeinä, jotka muistuttavat näkymättömien tikkaiden kiipeämistä. Kädet saattavat käydä vain hetkellisesti pinnalla, tai ihminen voi näyttää sukeltavan tai tekevän kuperkeikkoja vedessä. Sairaskohtauksen saanut voi puolestaan vajota pinnan alle lähes huomaamatta.

Jos epäilet jonkun olevan hädässä, kysy ensimmäiseksi, onko kaikki hyvin. Jos vastausta ei kuulu, tilanteeseen on reagoitava välittömästi. Hälytä apua ja kiinnitä myös muiden huomio tilanteeseen. Rauhoittele veden varassa olevaa ja ota pelastamiseen mukaan jokin kelluttava apuväline. Ilman apuvälinettä auttaja voi itsekin joutua vaaraan, sillä hädässä oleva ihminen pyrkii vaistomaisesti ylöspäin ja saattaa painaa auttajan pinnan alle, Hiltunen muistuttaa.

Hukkumisia voidaan ehkäistä ennakoivilla valinnoilla. Vesillä käytetään pelastusliivejä, omat ja läheisten terveydelliset rajoitteet sekä toimintakyky tunnistetaan, eikä veteen tai vesille lähdetä päihtyneenä. Uimaan kannattaa mennä yhdessä tai huolehtia siitä, että lähellä on tarvittaessa auttamaan kykenevä henkilö.

Lasten kanssa aikuisen on oltava aidosti läsnä. Pientä lasta tulee valvoa vedessä ja veden äärellä keskeytyksettä käsivarren mitan päästä.

– Vesiturvallisuus rakentuu ennen kaikkea ennakoivista päätöksistä. Kun pelastusliivit puetaan automaattisesti, uimaan lähdetään yhdessä ja lasten valvonnasta sovitaan etukäteen, turvallisesta toiminnasta muodostuu tapa. Turvallisuus syntyy pienistä päätöksistä, Hiltunen sanoo.

Heinäkuun hukkumiskuolemista neljä tapahtui Itä-Suomessa, neljä Lounais-Suomessa, neljä Länsi- ja Sisä-Suomessa, kolme Etelä-Suomessa ja yksi Pohjois-Suomessa.

Tammi–heinäkuussa hukkuneista 31 on miehiä, neljä naisia ja 20 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuoden heinäkuussa hukkui SUH:n ennakkotietojen mukaan 28 ihmistä. Tammi–heinäkuussa 2025 hukkuneita oli 68.

SUH:n ennakkotiedot perustuvat median ja avoimien viranomaislähteiden tietoihin. Ennakkotilastot tarjoavat tietoa kuluvan vuoden tilanteesta jo varhaisessa vaiheessa ja auttavat kohdentamaan hukkumisia ehkäiseviä toimia. Viralliset tiedot hukkumiskuolemista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa lähes vuotta myöhemmin. Virallinen hukkumiskuolemien määrä selviää loppuvuodesta 2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)