Joka kolmas suomalainen on joskus kokenut voimakasta ärtymystä tai suoranaista raivoa pysäköintitilanteessa, paljastaa Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n tuore, aiemmin julkaisematon tutkimus. Useimmin parkkipaikoilla häiriköivät rikkaimmat suomalaiset: yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista lähes puolet on menettänyt malttinsa pysäköinnin takia, kun taas vähemmän tienaavista samaan on syyllistynyt alle kolmannes. Kaikista yleisintä pysäköintiraivo on nuorilla: 18–24-vuotiaista peräti joka toinen on kokenut voimakasta ärtymystä pysäköidessään.

Pysäköintikäyttäytyminen Suomessa jakaantuu poikkeuksellisen selvästi tulotason mukaan. Vautaista, yli 100 000 euroa ansaitsevista peräti 46 prosenttia on kokenut voimakasta ärtymystä pysäköidessään. Alle 20 000 euroa tienaavista vain alle kolmasosa (29 %) ja 20 001–35 000 euroa ansaitsevista hieman useampi kuin joka neljäs (28 %) on toiminut samalla tavalla.

– Vaikka stressi ja ärtymys usein kasautuvat niukkuudessa eläville, parkkipaikoilla tilanne näyttää kääntyvän toisin päin: mitä paksumpi lompakko, sitä lyhyempi pinna. Korkea tulotaso tuo usein elämään vahvemman hallinnan tunteen, mutta ruuhkaisella pysäköintialueella isolle tai kalliille autolle ei paikkaa löydy yhtään helpommin kuin vanhemmalle kotterolle. Todennäköisesti tämä äkillinen hallinnan tunteen menettäminen saa suurituloiset autoilijat ärtymään, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta pohtii tiedotteessa.

Nuorten kuljettajien kokemattomuus on puhuttanut viime aikoina myös lainsäätäjiä, ja hiljattain voimaan astuneilla lakimuutoksilla on pyritty tekemään liikenteestä heille turvallisempaa. Haasteita riittää kuitenkin maanteiden lisäksi myös parkkipaikoilla.

SPATY:n teettämän kyselyn mukaan ikä vaikuttaa vahvasti siihen, miten autoilija käyttäytyy pysäköidessään. Kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista 50 prosenttia myöntää tunteneensa voimakasta ärtymystä pysäköintitilanteessa. Yli 65-vuotiaista samaan on syyllistynyt vain reilu viidennes (noin 23 %) eli alle puolet nuorten lukemasta.

Nuoremmilla toistuva raivo on myös yleisintä: yli kymmenesosa (11 %) 18–24-vuotiaista on kokenut parkkiraivoa useita kertoja. Vanhimmassa ikäryhmässä toistuvan räyhäämisen tunnustaa vain murto-osa vastaajista: alle neljä prosenttia.

– Vähäinen ajokokemus altistaa nuoret kuljettajat voimakkaalle stressille pysäköintitilanteissa. Kun parkkipaikkaa ei löydy, turhautuminen ilmenee riskialttiina käytöksenä, mikä heikentää tarkkaavaisuutta ja lisää vahinkojen riskiä. Ikä taas opettaa suhteuttamaan asiat oikein: kokenut kuljettaja ymmärtää, että yksikään parkkiruutu ei ole peltikolarin arvoinen, Metsäranta sanoo.

SPATY:n teettämä kysely murentaa yhden sitkeän pysäköintimyytin. Pysäköintiraivo on yhtä yleistä sekä naisten että miesten keskuudessa. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 34 prosenttia kertoo kokeneensa voimakasta ärtymystä pysäköintitilanteessa.

Parkkiraivo on tutkimuksen mukaan yllättävän yleistä. SPATY:n teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin sekä autoilijan omia kokemuksia että havaintoja muiden käytöksestä.

Kun yhteen lasketaan ne, jotka ovat itse menettäneet malttinsa pysäköidessään ja ne, jotka ovat nähneet toisen joskus reagoivan voimakkaasti, lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) on kohdannut pysäköintiraivon jollain tavalla. Vain reilu kolmannes (35 %) kertoo, ettei ole törmännyt ilmiöön koskaan.

– Nämä tutkimustulokset kertovat siitä, että kaupunkien pysäköintiratkaisut eivät vastaa autoilijoiden todellisia tarpeita. Parkkipaikkojen riittävyys on olennainen osa toimivaa kaupunkiympäristöä, mutta kyselymme mukaan paikat eivät nykyisellään riitä, mikä ärsyttää monia, Metsäranta kiteyttää.

Suomalaisten kokemuksia parkkiraivosta kartoitti tutkimusyhtiö Bilendi huhtikuussa SPATY ry:n toimeksiannosta. Sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat suomalaista ja otos painotettiin vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vastaajista noin 13 prosenttia kertoi, ettei käytä autoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)